Thursday, August 11, 2005

Muistiin, pannut!

Nyt me kai olemme puhuneet puhetaidosta tarpeeksi, mitä se on ja mitä se ei ole.

En tosiaan. Tiedätkö sinä sitten?

Se joka pyrkii kohti kaunista pitää kauniina myös sitä vaivaa jonka tämä pyrkimys tuo.

5 comments:

TM said...

Niin, ja tekstin synnyttämisen aiheuttama nautinto samastetaan teoksen esteettiseen arvoon. Mutta nehän on eri asioita...

TM said...

Mikset snää koskaan laita runojas tänne, kun ne on niin hyvii? :)

MiiaT said...

Noku tämä blogaamiskynnys on mulla muutenkin niin korkea, jostain syystä ei osaa keskustella ja tuoda julki ajatuksiaan tällä foorumilla - kun sitten taas vaikka Tuleen kirjoittamisen koen paljon helpommaksi. No, en ole niin spontaani tyyppi, vaan pitää saada miettiä ja työstää tekstiä kaikessa rauhassa, ehkäpä se on se. Jotenkin tämä asetelma on estänyt myös runojen julkaisemisen, mutta toisaalta niitten suhteen olen muutenkin ollut aika pidättyväinen. Lisäksi, koska koen että monet blogimerkintäni ovat yhdentekeviä, niin en halua aikaansaada samaa tunnetta runojen suhteen. Voisi tässä kysyä, että miksi ylipäänsä sitten blogaan, jos koen sen niin esteelliseksi? Kaippa yritän yhä löytää sitä oikeaa kirjoitusasentoa, joka purkaisi tämän solmun minun ja blogini suhteesta.

Anonymous said...
This comment has been removed by a blog administrator.
Anonymous said...
This comment has been removed by a blog administrator.