Kanadalainen runoilija Christian Bök Suomessa ja Kuopiossa

Tiedote Julkaisuvapaa heti
Kanadalainen runoilija Christian Bök vierailee Suomessa

Tunnettu kanadalainen äänirunoilija Christian Bök vierailee Suomessa 30. elokuuta - 5. syyskuuta ja esiintyy Kuopiossa ja Helsingissä.

Bök osallistuu Kuopiossa lauantaina 2. syyskuuta järjestettävään Äänirunouden seminaariin (klo 13-16, Kuopion kaupunginkirjaston kokoussali). Seminaari on osa KirjaKantti -kirjallisuustapahtumaa ja se on järjestetty yhteistyössä Kuopion kesäyliopiston ja Nihil Interitin kanssa. Seminaarin puheenjohtajana on runoilija Leevi Lehto ja muina alustajina runoilija, päätoimittaja Teemu Manninen ja tutkija Sakari Katajamäki.

Lisäksi Bök esiintyy Kuopiossa lauantai-iltana klo 20 ravintola Burts tea & coffeessa alkavassa Äääniklubi-tapahtumassa sekä Helsingissä maanantaina 4. syyskuuta alkaen klo 19 Cafe Engelissä, Aleksanterinkatu 26, luentatilaisuudessa jonka järjestäjä on Nihil Interit.

Lisätietoja Leevi Lehto leevilehto@yahoo.com

Myöhä mutta kuitenkin

Ettei unohdu, niin muutamia enkuksi omakääntyneitä runojani ilmestyi tässä muutamia viikkoja sitten Mark Youngin toimittamassa Otoliths-lehden numerossa kaksi.

Puffi: Helsingin PoetiikkaKonferenssi 2006 ensi viikon tiistaina 22.8

Nästa vecka på tisdagen ska jag vara här:

Helsingin Poetiikkakonferenssi kokoontuu tänä vuonna tiistaina 22. elokuuta klo 10-16.30, viimevuotiseen tapaan Vanhan Ylioppilastalon Musiikkisalissa (Mannerheimintie 5, Helsinki).

Konferenssin teema on "Perinne ja uudistuminen": Mitä perinne on? Mistä "vallitseva perinne" määräytyy? Miksi sitä haastetaan? Oma ja vieras perinne? Mikä on perinteen merkitys juuri nyt kirjoittaville? Onko uusi runous uutta?

Poetiikkakonferenssi tutkii näitä kysymyksiä kahdessa istunnossa. Aamupäivän pääalustuksen pitää Ruotsin 1960-luvun konkreettisesta runoudesta väitellyt tri Jesper Olsson. Iltapäivä rakentuu Sakari Katajamäen ja Johanna Pentikäisen toimittaman esseeantologian Runosta runoon (WSOY 2004) ympärille. Sen kohokohtia on Paavo Haavikon Kaksikymmentä ja yksi -teoksen (1974) arviointi mm. Anselm Hollon tulossa olevan englanninnoksen valossa.

Konferenssissa alustavat ja käyttävät valmisteltuja puheenvuoroja Rachel Blau Du Plessis (USA), Fredrik Herztberg, Anselm Hollo (USA), Sakari Katajamäki, Jukka Koskelainen, Leevi Lehto, Piritta Maavuori, Teemu Manninen, Jesper Olsson (Ruotsi), Johanna Pentikäinen, Miia Toivio, Jarkko Tontti, Tere Vadén ja Caj Westerberg. Aamupäivän puheenjohtaja on Anna Hollsten ja iltapäivän kokonaisuuden vetää Risto Niemi-Pynttäri.

Konferenssin järjestäjät ovat Runoyhdistys Nihil Interit, kulttuuri- ja kirjallisuuslehdet niin&näin, Nuori Voima ja Tuli&Savu, Helsingin Yliopiston yleisen ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, Kirjallisuudentutkijain Seura ja Tutkijaliitto. Konferenssi on osa Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan sisältyvää Runokuu-kokonaisuutta.

Helsingin Poetiikkakonferenssin ohjelma kokonaisuudessaan Tuli&Savu Netissä:
http://tuli-savu.nihil.fi/sivu.asp?c=359&p=85,271,359

Loma maalla jatkuu eikä mitään kiirettä takaisin kaupunkiin ole. Ensi viikolle ja Oriveden Uuden runon päiville tosin on valmistumassa puhunta aiheesta "mikä ihmeen längwitz-runous". Aihetta minulle ehdotettiin, mutta voin yhtyä ihmettelyyn - erityisesti siihen, että voiko käsitettä lainkaan soveltaa käytettäväksi suomalaisen runouden kontekstissa, vai pitäisikö language-runoudella viitata yksinomaan pohjoisamerikkalaisessa runoudessa 70-luvulla tapahtuneeseen käänteeseen, jossa luonnollisesta, alitajuisesta ja automaattisesta itseilmaisusta pyritään kohti tietoisuutta runon kirjoittamisen retoriikasta, siitä että runo on aina luonnos, tehty, artefakti? Nämä ajatuspolut varmasti ovat innostaneet monia suomalaisia kirjoittajia, mutta käyttäisin varovaisesti language-leimaa - sitä on niin helppo käyttää postmodernin tavoin tarkoittamaan ties mitä - yleensä jotain hieman epäilyttävää (?). Vai mitä ajatuksia teissä herää, jos joku sanoo jostakin runosta, että se on kielirunoutta? Mitä (ihmettä?) sillä suomalaisessa kontekstissa tarkoitetaan? Millaisen käsiteverkoston osa se on, millaisia arvoja siihen liittyy?