Sunday, August 19, 2007

Palmu mielen perukoilla

Pyörittelen usein mielessäni tätä Wallace Stevensin "Of Mere Being" -runoa. Miten viimeisen säkeen kääntäisi? En siis ole tutustunut Kemppisen suomennosvalikoimaan. "Linnun tulenlieskasulat läikkyy alas"? Vai voiko suomeksi "läikkyä alas", läikymmekö vain yli... Tämä näin sunnuntain ratoksi. Yritän tehdä töitä, rästejä, vaikka tekisi mieli lähteä uimaan.

The palm at the end of the mind,
Beyond the last thought, rises
In the bronze decor,

A gold-feathered bird
Sings in the palm, without human meaning,
Without human feeling, a foreign song.

You know then that it is not the reason
That makes us happy or unhappy.
The bird sings. Its feathers shine.

The palm stands on the edge of space.
The wind moves slowly in the branches.
The bird's fire-fangled feathers dangle down.

2 comments:

Timo said...

Amatöörimietteitä:

Millä perusteella suomennat sanan "dangle" sanalla "läikkyä"? Eikö to dangle (down) ole pikemminkin sanottakoon vaikka "killua", joka tosin tosin koomisuudessaan olla ratkaisevassa määrin alkukielen sanaa kohosteisempi ja kömpelömpi.

"Linnun liekkisulat läikkyvät" loisi herttaisen mielikuvan valonläikistä lehvästössä, vaan millä tavoin tuo istuisi alkutekstiin, sen palmuun, sen henkeen?

MiiaT said...

Hei,
ei ole tultua sen tarkemmin merkityksiä mietittyä, läikkyminen sopi vain korvaan ja tuo minulle mieleen jonkin kirkkaan, liekehtivän, välkkyvän - vaikka läikkyminen hauskasti viittaa mielessäni ensi sijaisesti veteen! mikä taas olisi hyvä kontrasti. Tuon viimeisen säkeen suomentamisesta tuskin tarvitsee miettiä kovin "uskollista" merkitystä, vaan sitä, miten saisi saman aistielämyksen aikaan - siitähän runo itsekin puhuu, eikö.

Mutta haastavaa on. En ole tätä mihinkään siis suomentamassa, kunhan halusin jakaa sen muiden kanssa, koska se kertoo myös omasta näkemyksestäni kirjoittamiseen.

Miia