Wednesday, August 25, 2004
Näkymätön, paras kaveri
Mielenkiintoisen keskustelun tavoitimme eilen aamupäivällä Kiasmassa, alkuverryttelyn jälkeen. Ja huomatuksi tuli - duh - Charles B:n kiinnostus kieleen, sen rekistereihin, kielioppiin, kirjoitettuun ja puhuttuun kieleen, kielen historiaan. Ei ole ennemmin tullut mieleen vaikkapa se, miten amerikanenglanti on muokkaantunut miljoonien maahanmuuttajien suussa, jotka raskaalla puolalaisella tai italialaisella aksentilla ovat uuden kotimaansa kieltä vääntäneet ja vääntävät edelleen. Kävimme myös miettimässä, miksi Eeva-Liisa Mannerin suomen kieli on niin puhdasta ja selkeää ja neutraalia - miksi siinä ei näy jälkiä hänen karjalaisesta murteestaan, jota hän kyllä (ymmärtääkseni) puhui? (Manneriin liittyen minua ihmetyttää myös mitä oikein tapahtui hänen ensimmäisten teostensa ja Tämän matkan välillä?) Suomalaisilla kuten kaikilla tietenkin lienee oma erityinen suhde äidinkieleensä, jonka oikea käyttö meille ja seitsemille veljeksille 1800-luvulla opetettiin. Miten elämä olisi erilaista, jos puhuisimme enempi itämurteiden pohjalle rakennettua kieltä? ja milloin muuten lienee ilmestynyt ensimmäinen suomen kielen kielioppi? Puhuimme myös termeistä "reclaim" tai "repossession" eli kielen uudelleenhaltuunotosta, uudelleenvaltaamisesta; kokemus kielestä jonain, jonka olemme menettäneet, mikä tietenkään ei pidä paikkaansa, koska se ei koskaan ole edes ollut meidän, mutta joka jollain lailla silti on meidän (sosiaalista) ei-omaisuuttamme. Voisiko haltuunotto tarkoittaa sitä, että antaa itselleen oikeuden käyttää kieltä, luo siihen henkilökohtaisen suhteen, pitää siitä huolta, leikkii sen kanssa, niin kuin kieli olisi se näkymätön, paras kaveri?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
5 comments:
Juu, kiinnitin huomiota ihan samaan, Bernsteinin huomautukseen siitä, kuinka maahanmuuttajat ovat muokanneet amerikanenglantia. Yksi esiin tulleista nimistä oli Cole Porter, jonka vakavat ja samalla suunnattoman hilpeät lyriikat ovat fantastinen esimerkki siitä, että runon materiaaliksi kelpaa melkein mikä tahansa. Tässä Porterin tapaan muutamia esimerkkejä siitä mitä syntyy kun koodit pannaan palasiksi:
“You're a boon,
You're the dam at Boulder,
You're the moon...over Mae West's shoulder.
I'm a nominee of the G.O.P
or GOP,
But if, Baby, I'm the bottom,
You're the top!"
"As Madam Sappho in some sonnet said
'A slap and a tickle
Is all that the fickle
Male
Ever has in his head."
"Let's delve into astronomy, political economy,
Or if you're feeling biblical, the book of Deuteronomy,
But let's not talk about love."
"If she says your behavior is heinous
Kick her right in the 'Coriolanus,'
Brush up your Shakespeare
And they'll all kowtow."
Onko tämä hoonoo vaiko hyvää, pintaa vaiko syvää?
Ja lopuksi kiitos ja kumarrus inspiraatiolle. Joskus se mitä etsimme on ihan nenämme alla.
Kas näin se menee:
leikkii sen kanssa niin kuin kieli olisi se näkymätön vassokuu illalla mars
-Karri K.
Juu, kiinnitin huomiota ihan samaan, Bernsteinin huomautukseen siitä, kuinka maahanmuuttajat ovat muokanneet amerikanenglantia. Yksi esiin tulleista nimistä oli Cole Porter, jonka vakavat ja samalla suunnattoman hilpeät lyriikat ovat fantastinen esimerkki siitä, että runon materiaaliksi kelpaa melkein mikä tahansa. Tässä Porterin tapaan muutamia esimerkkejä siitä mitä syntyy kun koodit pannaan palasiksi:
“You're a boon,
You're the dam at Boulder,
You're the moon...over Mae West's shoulder.
I'm a nominee of the G.O.P
or GOP,
But if, Baby, I'm the bottom,
You're the top!"
"As Madam Sappho in some sonnet said
'A slap and a tickle
Is all that the fickle
Male
Ever has in his head."
"Let's delve into astronomy, political economy,
Or if you're feeling biblical, the book of Deuteronomy,
But let's not talk about love."
"If she says your behavior is heinous
Kick her right in the 'Coriolanus,'
Brush up your Shakespeare
And they'll all kowtow."
Onko tämä hoonoo vaiko hyvää, pintaa vaiko syvää?
Ja lopuksi kiitos ja kumarrus inspiraatiolle. Joskus se mitä etsimme on ihan nenämme alla.
Kas näin se menee:
leikkii sen kanssa niin kuin kieli olisi se näkymätön vassokuu illalla mars
-Karri K.
Sanomisen pakko voi olla tapauksessani voimakas, mutta ei sentään näin voimakas. Kömpelyyteni johti siihen, että sama kommentti sujahti kyberiin kolme kertaa. Anteeksi. Poistanet yst. turhat. -KK
Eeva-Liisa Manner oli suuri taiteilija, kirjailija (runous, draama, proosa), esseisti ja suomen kielen kääntäjä. The master.
Post a Comment