Wordsworth

You are William Wordsworth! You get a bad rap
these days, alas. Many people think you
oppressed Coleridge, but there really isn't
much proof. You may have oppressed the women
in your life, but hey, everyone was doing it.
You honestly love nature, and admire an
aesthetic of simplicity and honesty. You love
Milton and human freedom, though some say you
sold out in the end. Oh dear. But you left us
"Tintern Abby" and "The Solitary
Reaper," bless your heart.


Which Major Romantic Poet Would You Be (if You Were a Major Romantic Poet)?
brought to you by Quizilla

Lisää ruotsia JA suomenruotsia!

Via Errata ruotsalaista konkreettista runoutta JA Nokturnon taas uudistuneessa menyyssä kiintoisa Fredrik Hertzbergin artikkeli suomenruotsalaisen visuaalisen runouden pioneereista (på svenska, obs!)!

Menoa illaksi

Tänään täällä: Siuron säe elikkä
20.5. 20-30 kirjailijaa ja kääntäjää mm. Helsingistä, Tampereelta, Turusta ja Hämeenlinnasta lukemassa omia tekstejään ja viettämässä mukavaa iltaa.
klo 15.00-17.00 Koskibaarissa, Siuronkosken rannalla
klo 18.00- Knuutilan kartanossa
Isäntänä J.K.Ihalainen.
Tervetuloa & vapaa pääsy kaikille. Suositeltava liikkuminen bussilla nro 79 Tampereelta. Reittineuvontaa Ville & Vilja-Tuulia 041 502 3172 tai 050 466 2077

Edelliseen

"If the "I" finds its way out of the egotistical sublime and toward the alterity implied by all imaginative acts, then it will once again initiate paths away from self-absorbed narcissism to a recognition of the linguistic matrix that binds us to each other and to the world. [...] If a poem is a portrait of how a mind works, a soul is formed, how a heart translates affective response into language, it is also a portrait of how language forms and informs our necessary diversity."

Yksi mahdollinen vastaus kysymykseeni löytyikin nopeasti: Cahiers de Corey siteeraa Ann Lauterbachia teoksesta The Night Sky: Writings on the Poetics of Experience.

Vanhaa vaaleanpunaista muistikirjaa selatessa

Scintillating
Obstreperous
Precocious
Ystäväni joskus antoi minulle nämä sanat, ne kertovat paljon hänestä. Minä löysin sanan oscillate, joka myös kertoo minusta, kertoi minusta. Niin, ettei löytäminenkään olisi sattumanvaraista, vaikka näennäisesti sitä onkin. Löysin myös useita kirjoittamiani lauseita, kuten nämä:
Näkymätön taivas
yksinäinen
rajaamaton
täynnä pintoja
Omia vanhoja säkeen alkuja on kiinnostavaa tutkia, sillä jälkikätisesti ne usein sisältävät jotain sellaista, mitä aikoinaan ei tiennyt, kun vain kirjoitti, vähemmän tietoisena itse kirjoittamisesta, enemmän kokevana. Enimmäkseen kieleen tulemiseni on ollut tuskaisuuden kuvausta, mikä tekee kirjoituksesta raskasta, kokemus voi sutata kirjoitusta, kokemus on liikaa läsnä, se hallitsee, kun ideaali tilanne olisi saavuttaa tunne siitä, että kieli hallitsee ja sinä hallitset sitä, että kielen avulla asiat ovat nimettävissä ja saavutettavissa. Uskoa kieleen, ja nimenomaan uskoa. Uskominen on minulle ollut aina vaikeata, mutta olen tullut paremmaksi siinä. Se, mitä tässä mietin lopulta, on tunnustuksellinen runous, sillä olen erityisesti ollut aina tunnustuksellinen, mikä on hankala juttu, sillä siinä on vaarana kirjoittaa huonosti, huonoja runoja. Ja huonoja blogimerkintöjä. Ymmärrän myös, että tällaisesta piirteestä, varsinkin kun se on syvä juonne, on vaikea irrottautua, minkä takia olenkin kiinnostunut, haluaisin löytää tapoja, miten säilyttää tunnustuksellisuuteni löytämällä sellaiset kirjoittamisen tavat, missä ei ole kyse vain minän piilottamisesta hämäryyden viittoihin, tahallisesta savuverhon puhaltamisesta runossa liikahtelevan itsen ja lukijan väliin, vaan kirjoituksesta joka sallii itsen läsnäolon.

Oscillate tarkoittaa muuten horjua, häilyä. Olla kahden vaiheilla.

Välkommen på kalas i kväll

Tänä iltana siis täällä:

TANSSIVA KARHU - DEN DANSANDE BJÖRNEN -palkintojuhla Kirjailijatalo Villa Kivessä (Linnunlauluntie 7, 00530 Helsinki) Yleisradion runopalkinto jaetaan kahdennentoista kerran runon ystävien yleisötilaisuudessa - välkommen på kalas Kukan päivänä, perjantaina 13.5.2005 klo 19 Yleisradion tämän vuoden TANSSIVA KARHU -runopalkintoa tavoittelee kuusi runokokoelmaa. Ehdolla ovat Tuija Nieminen Kristoferssonin Någon gång regn i Ngorongoro, Peter Mickwitzin För vad kroppen är värd, Mirkka Rekolan Valekuun reitti, Saila Susiluodon Auringonkierto, Ilpo Tiihosen Largo ja Kristiina Wallinin Kengitetyn eläimen jäljet. Samalla jaetaan palkinto myös vuoden runokäännöksestä. Palkintoehdokkaat lukevat runojaan - träffa årets priskandidater, skådespelare, poesivänner! Illan juontavat Juha Virkkunen ja Barbro Holmberg. Ravintola auki klo 18.00 alkaen TERVETULOA! VAPAA PÄÄSY Järjestäjät: Yleisradio, Lukukeskus ja Kivi-talo säätiö.

Helkutirallaa, viimeistelin vasta tänä aamuna katsaukseni koko vuoden 2004-2005 suomalaiseen runotarjontaan (niitten teosten pohjalta, jotka raadille on lähetetty) ja voin kertoa, että tehtävä ei ole mitenkään helppo. Julkaistuja kirjoja on niin paljon, että aineistoa on hyvin vaikeaa jäsentää, ja sitä tulee tukeutuneeksi näihin perusjäsennyskeinoihin kuten "esikoiset", "lapsille kirjoitettu runous", "jo pidemmän uran tehneet" jne. Kirjoittaessa on myös hyvin tietoinen siitä, että valinnoillaan on mahdollisesti osana tuottamassa runouden kaanonia. Toivon, että olen kuitenkin edes vähän pystynyt luomaan kuvaa kentän monipuolisuudesta.

Muistiinmerkintä

Nypoesi.net on aloittanut uuden käytännön, joka kuukausi ilmestyvän pdf:än julkaisemisen. Maalis-huhtikuussa tekstejä mm. Malte Perssonilta (Mihin ruotsalainen runous on tällä hetkellä menossa) ja Christian Bökiltä (Aleatory writing. Notes towards a poetics of chance) plus paljon uutta runoa. Tätä täytyykin seurata.

Fire and Smoke is out

The newest issue of Tuli&Savu, Fire&Smoke is out and I´m very happy to get to introduce some swedish contemporary poetry. It has been such an interesting thing for myself to try to find out about what´s going on in our neighbouring country - and I have to say that many discussions still remain new and strange to me - because the traditions are so different! of course. So I could say that my interest to know more about the issues the swedes are into nowadays still remains, and I do hope there would be more swedish poetry available through the net, because the books of course aren`t found here in Finland, and I don´t have the funds to order them either..)

But here´s the entire contents/sisällysluettelo/innehåll of Tuli&Savu 1/2005:

Editorial: Virtaavaa puhetta, välkehtiviä merkkejä / Flowing speech, glittering signs by Miia Toivio
Eino Santanen: Mainoksia/ Advertisements, poems
Juhana Vähänen: Semanttisesti ennustamaton: runous ja kaupunkitila/ Semantically unpredictable: Poetry and urban space, an essay
Teemu Manninen: Hylätyt pihat, vallatut talot. Talonvaltaamisen poetiikkaa. / Abandoned yards, reclaimed houses. Poetics of reclaiming, an essay
Peter Mickwitz: Poems, translated by Jyrki Kiiskinen
Johanna Venho: Ensimmäinen kevätpäivä /The first day of spring, poems

Reviews:
Riie Heikkilä: Aki Salmela`s Sanomattomia lehtiä
Outi Oja: Vilja-Tuulia Huotarinen`s Sakset kädessä ei saa juosta
Tuulia Toivanen: Tommi Parkko`s Sileäksi puhuttu
Teemu Manninen: Olli Sinivaara`s Hiililiekki
Mikko Jakonen: Teemu Manninen`s Turistina täällä

Ann Jäderlund: Poems, translated by Hannimari Heino
Anna Hallberg: The contemporary experimental poetry in Sweden, translated by Maili Öst
Lars Mikael Raattamaa: Poems, translated by Niklas Nylund and Teemu Manninen
Peter Mickwitz: The best multinational experimental poem, an essay translated by Jyrki Kiiskinen
Eva-Stina Byggmästar: Poems, translated by Hannimari Heino
Heimo Pihlajamaa: An afternoon in a library. An essay about the literary magazines in the Netherlands
Tulisavupakki/Fire&SmokeTools: Ekfrasis
Ryteikkö: A discussion about being in languages by Teemu Manninen and Juhana Vähänen

Kuinka Kum-maa...

Salaa, yön hiljaisuudessa on Nokturnoa päivitetty. (Mitähän Humpty Dumpty (eli Tyyris Tyllerö) sanoisi muuten tuohon?) Through the Looking-Glass -kirjassa hän sanoo muun muassa:

"Twas brillig, and the slithy toves
Did gyre and gimble in the wabe;
All mimsy were the borogoves,
And the mome raths outgrabe."

Ja kyseessähän on pätkä runosta "Jabberwocky" (suomeksi Pekoraali) joka innoittaa keskustelun runon kummista sanoista, mukivista sanolioista, joiden Humpty Dumpty selittää Alicelle olevan portmanteau:ita. Nämä kummas-tuttavuudet tulivat mieleen kun luin Henriikka Tavin "Yhdyssanarunoa" Nokturnossa.

Ruonouden ylitys ja ylistys

Rurururunous lehahti kun Tulit&Saavuit,
Ja urnous lähti Tulliin ja Salli
runsaan Tuulen et Sauhun, lieskat ja kiehkurat
Turusta Savoon, runoniemeen, notkoon ja
saarelmaan, säeväkkyrät, lehdykät
syliis Tulkoot ja Saapukoot!




(Postitimme tänään Tuli&Savu 1/2005:en ja se onpi tilaajilla maanantaina.)