Yllättäen olen tänään Hesarissa, ja kirjani arvostelu myös. Kuvaaja kävi eilen, mutta hän ei osannut sanoa, milloin juttu on tulossa. Tänään! Ensimmäinen kritiikkini, huh. Kirjoittanut Jukka Koskelainen, otsikoitu "Runoilijan yksityinen aarrearkku", ingressillä "Miia Toivion esikoisrunojen tilkkutäkki innostaa ja lannistaa".
Tässä viivan alle jäävä: "Näin syntyy runoutta, joka vetää mukaansa, arvuuttelemaan ja olemaan rehellisesti ymmällä. Se saa myös ihmettelemään, miksi on käytettävä niin suuria sanoja kuin "tarina" tai "salaisuus" ja "arkkitehtuuri". Ainakin silloin vastustetaan konkretian vaatimusta, joka on juurtunut syvälle suomalaiseen runousoppiin. Tilalle tarjotaan jatkuvia muodonmuutoksia. Näin syntyy kokoelma täynnä yllätyksiä. Hintana vain on, että monen runon kaikupohja jää kapeaksi, eikä yhteistä tarttumapintaa ole. Kirjoittaja avaa yksityistä aarrearkkuaan. Joka tapauksessa Loistaen olet todistaa, että sanoilla voi tehdä melkein mitä vain, kutoa fantasiaa, luodata kaaoksen ja järjestyksen leikkiä, punoa odottamattoman rakkaustarinan. Niillä voi innostaa ja lannistaa. Voi viedä lukijan mukanaan mutta myös pudottaa hänet kyydistä."
Arvostelu löytyy nyt myös Hesarin netistä.
Friday, August 10, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
Paljon onnea kirjasta!
Onnea myös täältä maailman reunalta. Luin arvostelun. Kirjaa en ole saanut käpälääni, elän vain nokturnosta imuroitujen kolmen mp3:n varassa. Ne eivät mitenkään minua lannistaneet, vaan auttoivat aamuisilla bussimatkoilla sorvin ääreen. Odottelen kovasti kirjaa, runokuun esitystä, jossa kuullaan lisää Miiaa. Siis siiheksi.
Laikeen laidalta, kesän kuumuudesta.
Hei,
kiitos viesteistä, Matroskin ja Kusti. Täytyy myöntää, ettei se voi olla harmittamatta, jos lehdessä lukee, että omat runot voivat lannistaa... joten on mukava saada iloisempaakin palautetta! ;-)
Miia
This was a lovely blog poost
Post a Comment