Lokerikosta lakeudelle

Minulla on pienestä pitäen ollut kirjoituspöytänä sellainen avattava lokerikko, miksi niitä nyt oikeasti sanotaankaan, tiedätte varmaan mitä tarkoitan. Päätin tänään siirtyä aavan pöytälevyn käyttäjäksi, niin sanotun lakeuden reunaan. Kyllä heti saa paremmin hengitettyä! Pidän tuota lapsuuden kapistusta, vanhaa kaveria, toki tuossa vieressä. Sen sisuksiin voi niin hyvin piiloutua, jos tarve vaatii. Ja myös saada pois silmistä, antaa asioiden kerääntyä ja mössöytyä, mikä voi joskus olla tarpeen: mutta nyt minua ei sellainen huvita.