Nuoren Voiman Liitto ja Suomen elokuva-arkisto esittävät:
15.-24. huhtikuuta elokuvateatteri Orionissa (Eerikinkatu 15, Helsinki)
LEIKKAUKSIA – elävästä sanasta elävään kuvaan
Vanhat mustavalkoiset mykkäelokuvat syttyvät uuteen eloon elokuvateatteri Orionissa. Kuusipäiväisen Leikkauksia-tapahtuman tarkoituksena on luoda uudenlaisia yhteyksiä elokuvan ja sanataiteen välille.
OHJELMA:
Pe 15.4.
klo 19 Kolme runosäestettyä mykkäelokuvaa Mikko Myllylahti - Photo-Drama of Creation (1914) Eino Santanen - René Clair: Entr'acte (1924) Saila Susiluoto - Maya Deren: At Land (1944) Kukin runoilija käyttää lyhyen puheenvuoron ennen elokuvaa.
La 16.4.
klo 15 "Henry Parland - kirjoitettu kuva"*Sanna Nyqvistin impressionistinen kuva Parlandin maailmasta; lausuja Heli Perttula.
klo 17 Hanns Schwarz: Ihmeellinen valhe (1929)
Su 17.4.
klo 18 "Kirjoittaminen ja Robert Bresson"*Antti Nylénin esseistinen esitys Bressonin kinematografiasta.
klo 20 Robert Bresson: Balthazar (1966)
Pe 22.4.
klo 19 Runosäestetty mykkäelokuva Tuomas Timonen - Febo Mari: Fauni (1917)
La 23.4.
klo 15"Marguerite Durasin Intia-sykli" -luentospektaakkeli* Luennoitsija: Martti-Tapio Kuuskoski M. Duras: Christina Indrenius-Zalewski Hullu kerjäläisnainen: Kati Kuuskoski / nukke Taustaprojektio: Son nom de Venise dans Calcutta désert (1976)
klo 17 Marguerite Duras: La Femme du Gange (1974)
Su 24.4.
klo 18 "Laulu kahdesta ihmisestä" - sanasävellys Laura Lindstedt - F. W. Murnau: Auringonnousu (1927) Näyttelijät: Jussi Lehtonen (Mies), Hanna Ojala (Nainen)Musiikki: Sanna SalmenkallioViulu: Sanna Salmenkallio. Sello: Max Lilja
* Tähdellä merkittyihin esityksiin vapaa pääsy. Muista peritään SEA:n normaali pääsymaksu (3,5 euroa + kantakortti 4 e). Nuori Voima -lehden 1/05 teemana on ”Leikkaus”. Lehti toimii tapahtuman käsiohjelmana, ja tapahtuman aikana sitä myydään myös elokuvateatteri Orionin aulassa.
Showing posts with label elokuvat. Show all posts
Showing posts with label elokuvat. Show all posts
Wednesday, April 13, 2005
Sunday, March 20, 2005
Töttöröö
Olimme tänään kuten jo muutamana edellisenäkin sunnuntaina hiihtämässä Seurasaaren ympäri, ja tänään kiersimme sen kaksi kertaa, toiseen suuntaan pirunmoiseen vastatuuleen ja toiseen suuntaan sellaisessa myötätuulessa että melkein lensi. Koska venytin jaksamistani hieman liikaa, olen koko iltapäivän ja illan ollutkin niin sanotusti puhki. Kroppaa kuumottaa, muuhun kuin makoiluun ei minusta sittemmin ole ollut. Katsoimme Kurosawan Ranin, Kansallisteatterin Kuningas Learia odotellessa. Nyt odotan että viimeinen osa ykkösen Ilman motiivia -sarjasta alkaisi klo 22.10.
Sunday, September 19, 2004
Näe tämä
Korelainen Memories of Murder teki vaikutuksen. Hieno, ehyt, iso elokuva totuudesta ja epätoivosta. Tarve saada tietää näyttäytyy niin perustavanlaatuisena tarpeena, välttämättömyytenä, jota tavoiteltaessa ollaan lopulta valmiita luopumaan kaikista muista arvoista. Sekä toivoton että hirvittävän hauska elokuva. Ja kaunis. Yksi parhaimmista mitä ikinä olen nähnyt.
Saturday, September 18, 2004
R&A&Z
Linkki lyhyesti Louis Zukowskia esittelevään artikkeliin. Runoilijaan, jota hehkutti mm. WC Williams, pitäisi tutustua. Hänestä puhuvat _lukuisat_ runoilijat tänä viikonloppuna. Mutta en minä, ei tänään. Tänään alkaa minun Rakkautta&Anarkiaa -festivaalini kahdella elokuvalla: kello 16.00 argentiinalainen Lost Embrace ja kello 21 israelilainen Walk on Water. Siinä välissä käymme syömässä nepalilaisessa ravintolassa, jipii! Ja juhlat jatkuvat huomenna, kun pääsen Bollywoodiin: klo 12 kajahtaa Kal Hoo Naa Ho käyntiin. Ja sen jälkeen vielä korealainen Memories of Murder klo 16. Ensi viikon keskiviikkoon jää kuubalainen Suite Habana. Ja ensi viikonloppuun vielä jotain hyvää, joka selviää tiistaina.
Friday, July 02, 2004
Ylösnousemista
En tiedä miksi, mutta tunnustan silti, että olen viime aikoina huomannut olevani kuollut. Haluaisin ajatella, että olen vähitellen ylösnousemassa. Ensinnäkin, en ole kyennyt kirjoittamaan mitään edes pikkiriikkisen runoa muistuttavaa - pitkään aikaan. Pääni on ollut kuin hylätty kiitorata jota rapistuvat lentokoneet koristavat. Toiseksi - kts. edellinen kohta.
Näen toivonpilkahduksia siinä, että tekisi mieli käydä läpi ja kommentoida tämän päivän näkökulmasta Tommi Parkon juttua "Uutta runoa etsimässä", joka ilmestyi Tuli&Savun numerossa 3/1998. Toinen, mihin tekisi mieli tarttua, on Kiiltomadon keskustelupalstalla esitetty kysymys viime vuosien suosikkirunokokoelmista.
Mutta suosikkien nimeäminen on hankalaa, olen huomannut. Kun pitäisi listata vaikkapa "Viisi parasta elokuvaa" niin menen ihan puihin. Jos kysymyksen muotoilee toisin sanoin, kuten "Viisi eniten sinuun vaikuttanutta elokuvakokemusta", niin vastaaminen on helpompaa. Ne olisivat - esimerkiksi:
1. Bim mustakorva, alle kouluikäisenä. Hirvittävän pitkään piti itkeä tämän jälkeen. Elokuva jota en halua nähdä enää ikinä.
2. Kulkurin valssi, ala-asteella. Soitin nokkahuilulla nimisävelmää, osaamatta soittaa nokkahuilua, pitkin iltaa, ikkunasta, ulkoportailla seisten, ympäri taloa.
3. Dirty Dancing, 12-vuotiaana, 16 kertaa Seinäjoen elokuvateatteri Marilynissä. Ymmärrettävää tuossa iässä.
4. Ilmestyskirja Nyt ja kaikki kolme Kummisetää Sodankylässä muutama vuosi sitten, kun FFC:kin oli paikalla. Ylipäänsä koko Sodis on kokemuksena sanoinkuvaamaton.
5. Lukuisia hyviä elokuvia, joita en osaa laittaa päällekkäin enkä alekkain. Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalit nimeän myös tässä, mahtavia leffoja!
Tässäkin siis rehellisyyden ja kompromissittomuuden nimissä ei lopulta nähty puita metsältä. Ja eksyin aiheestakin, kun piti kirjoittaa jotakin lempirunokokoelmista. Helpompaa on mielestäni puhua lempirunoista, mutta jos pitää nimetä kokoelmia, niin mielelläni olen lukenut Anselm Hollon Corvusta, Timo Lappalaisen Poetic Licensea, Mikko Myllylahden Autojen kuumat moottorit kotiinpaluun jälkeen-kokoelmaa ja Aki Salmelan Sanomattomia lehtiä. Eikä voi unohtaa Juhani Ahvenjärven Hölkkää, paljon olen siitä pitänyt, ja toivoisin että joskus saattaisin sen löytää divarista, koska itselläni sitä ei valitettavasti ole. Jop, jotain olen varmasti unohtanut... Niin, tykkään kovasti hollantilaisen runouden antologiasta Onni on vaarallista, siihen tulee palattua.
Harmillista on se, että koska tulee luettua koko ajan aika paljon, ja paljon on sellaista mitä pitää lukea, niin tulee luettua nopeasti, ja selaillen, sen takia, että kaikesta pitäisi saada jonkinlainen käsitys. Täytyisi tehdä tilaa rauhallisemmalle lukemistahdille. Nythän on kesä... ja sen merkitys lienee "enemmän aikaa, vähemmän kiirettä". Kummasti tulee oltua vielä odottavalla kannalla, että milloin se alkaa. Se loma.
Näen toivonpilkahduksia siinä, että tekisi mieli käydä läpi ja kommentoida tämän päivän näkökulmasta Tommi Parkon juttua "Uutta runoa etsimässä", joka ilmestyi Tuli&Savun numerossa 3/1998. Toinen, mihin tekisi mieli tarttua, on Kiiltomadon keskustelupalstalla esitetty kysymys viime vuosien suosikkirunokokoelmista.
Mutta suosikkien nimeäminen on hankalaa, olen huomannut. Kun pitäisi listata vaikkapa "Viisi parasta elokuvaa" niin menen ihan puihin. Jos kysymyksen muotoilee toisin sanoin, kuten "Viisi eniten sinuun vaikuttanutta elokuvakokemusta", niin vastaaminen on helpompaa. Ne olisivat - esimerkiksi:
1. Bim mustakorva, alle kouluikäisenä. Hirvittävän pitkään piti itkeä tämän jälkeen. Elokuva jota en halua nähdä enää ikinä.
2. Kulkurin valssi, ala-asteella. Soitin nokkahuilulla nimisävelmää, osaamatta soittaa nokkahuilua, pitkin iltaa, ikkunasta, ulkoportailla seisten, ympäri taloa.
3. Dirty Dancing, 12-vuotiaana, 16 kertaa Seinäjoen elokuvateatteri Marilynissä. Ymmärrettävää tuossa iässä.
4. Ilmestyskirja Nyt ja kaikki kolme Kummisetää Sodankylässä muutama vuosi sitten, kun FFC:kin oli paikalla. Ylipäänsä koko Sodis on kokemuksena sanoinkuvaamaton.
5. Lukuisia hyviä elokuvia, joita en osaa laittaa päällekkäin enkä alekkain. Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalit nimeän myös tässä, mahtavia leffoja!
Tässäkin siis rehellisyyden ja kompromissittomuuden nimissä ei lopulta nähty puita metsältä. Ja eksyin aiheestakin, kun piti kirjoittaa jotakin lempirunokokoelmista. Helpompaa on mielestäni puhua lempirunoista, mutta jos pitää nimetä kokoelmia, niin mielelläni olen lukenut Anselm Hollon Corvusta, Timo Lappalaisen Poetic Licensea, Mikko Myllylahden Autojen kuumat moottorit kotiinpaluun jälkeen-kokoelmaa ja Aki Salmelan Sanomattomia lehtiä. Eikä voi unohtaa Juhani Ahvenjärven Hölkkää, paljon olen siitä pitänyt, ja toivoisin että joskus saattaisin sen löytää divarista, koska itselläni sitä ei valitettavasti ole. Jop, jotain olen varmasti unohtanut... Niin, tykkään kovasti hollantilaisen runouden antologiasta Onni on vaarallista, siihen tulee palattua.
Harmillista on se, että koska tulee luettua koko ajan aika paljon, ja paljon on sellaista mitä pitää lukea, niin tulee luettua nopeasti, ja selaillen, sen takia, että kaikesta pitäisi saada jonkinlainen käsitys. Täytyisi tehdä tilaa rauhallisemmalle lukemistahdille. Nythän on kesä... ja sen merkitys lienee "enemmän aikaa, vähemmän kiirettä". Kummasti tulee oltua vielä odottavalla kannalla, että milloin se alkaa. Se loma.
Subscribe to:
Posts (Atom)