Monday, December 27, 2004

Kuunvalkoinen

Kun eilen yöllä täysikuu kavereineen oli ponkaissut taivaalle, menimme me, äiti ja tyttäret, isän autolla Alajoelle, missä maapallo edelleen on littana ja valkoinen, kuin maailman suurin käsintehty paperi, jonka horisontti leikkaa ja jonka pintaan myyrät ja hiiret ja muut turkkiin pukeutuneet eläimet raapustavat merkkejä huuhkajalle tai haukalle tai jollekin muulle ruskeasiipiselle linnulle, joka lipui hetken aikaa automme valojen edessä ennen kuin katosi.

Thursday, December 16, 2004

Yhteisö

Ajattelin eilen sitä, miten yhteisöllistä runo on, edelleen, vaikka emme enää oleile nuotion ääressä emmekä tunne arki- emmekä juhlatilaisuuksien laulettuja rituaaleja. Vaikka runon tekemiseen perustavanlaatuisesti liittyy "itselleen laulamisen" -aspekti, niin en puhuisi yksinäisestä hämähäkistä joka kutoo verkkoaan ja yrittää saalistaa yhä täydellisempää runoa; mutta puhuisin verkosta, jonka kutovat lukijat, kuuntelijat, kirjoittajat ja kaikki muut välikädet ja joka kannattelee yhtäaikaa kaikkia. Kaikkien tehtävänä on ylläpitää tätä verkkoa, ettei se häviäisi. Meidän - puhun meistä, toivottavasti sallitte sen, että teen meistä yhteisön - pitäisi jokaisen ymmärtää miten tärkeässä roolissa olemme lukijoina ja kuuntelijoina, miten esimerkiksi runonluentatilaisuudessa se joka lukee on täysin kuuntelijoidensa kannattelema. Tämän verkon herkkyydessä on jotain hyvin viehättävää.

Wednesday, December 15, 2004

Kaikille teille jotka olitte tänä iltana Tulen pikkujouluklubilla

Hei,

kiitos kaikille teille jotka läpi tuulen ja tuiskun tulitte Villa Kiveen tänä iltana. Oli mukava nähdä! Ja nähdään toisenkin kerran :)

Sunday, December 12, 2004

Puffi: Lumoojan ja Tuli&Savun pikkujouluklubi

Keskiviikkona 15. päivä jos tulette Villa Kiveen klo 19, kuulette runoja Leevi Lehdon, Juuli Niemen, Kalle Niinikankaan, Olli Sinivaaran ja minun lukemina. Saatte myös karkkia. On Lumoojan ja Tuli&Savun yhteinen pikkujouluklubi.

Thursday, December 09, 2004

Neljä kautta kaksituhattaneljä

Seuraavan numeromme teema on Kääntäminen. Lehti muuten saadaan postiin vasta tammikuun puolella joululomien takia, joten älkäätte tilaajat hermostuko! Tässä muutamia puheenvuoroja runouden kääntämisestä, joihin olen netissä törmännyt:
PIW:ssa Rami Saari kirjoittaa esseessään The high road and the side roads. Norms, affinity and distance in translation hebreaksi kääntämisen ongelmista, yhtenä esimerkkinä suomen kieltä ja runoutta käyttäen;
EPC:n sivuilta löytyy Clayton Eschlemanin essee The translator´s ego;
kuten myös Pierre Jorisin artikkeli Celan/Heidegger: Translation at the Mountain of Death.;
ja vielä Jack Spicerin Second letter to Federico Garcia Lorca.

Wednesday, December 08, 2004

Puffi: Joulumyyjäiset Sanomatalossa

Riippumattomien kustantajien kirjamyyjäiset pidetään Helsingin Sanomatalon Mediatorilla:
pe 10.12. klo 11-18
la 11.12. klo 11-18 ja
su 12.12. klo 12-16
Hanki lahjakirjasi edullisesti. Vapaa pääsy. Mukana olevat kustantajat: Absurdia, Atena, Avain, Basam-books, Bazar, Enostone, Gaudeamus, Kirja kerrallaan, Like, Loki, Musta Taide, Nastamuumio, Nihil Interit, Pequed, Pieni Karhu, Rasalas, Schildts, Summa, Taide, Taifuuni, TA-tieto, Terra Cognita, Tutkijaliitto.
Nihilin kirjojen lisäksi myynnissä Tuli&Savua: vanhoja numeroita ja tilaus edullisesti!

Jättää odottamaan

Puhuimme eilisessä "Kohtaamisia runon tilassa" -tilaisuudessa keskeneräisyydestä liittyen Poem in Reverse ja Work in Progress -teoksiin. Tuntuu siltä, että runoa nettiin kirjoitettaessa tarvitaan muotoja, jotka syntyvät vuorovaikutuksessa välineeseen, ja näissä tapauksissa erityisesti blogiin. Blogikirjoittamisessa valmiiksi tuleminen ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa, sillä juuri keskeneräisyys eli jatkuvuus saa lukijan palaamaan sivulle aina uudestaan. "Mitä seuraavaksi" -cliffhanger-estetiikka on "sisällöstä" riippumatta siis näitten tekstien kantava ominaisuus. Lasken oman epäonnistumiseni runoblogauksessa johtuneen juuri siitä, että pyrin kirjoittamaan valmiita runoja ikään kuin paperille, huomioimatta sitä että pysyäkseen elävänä kirjoittamisen täytyy jatkua ja pysyä kesken. Jos jotain ei tapahdu joka (toinen) päivä, blogi päätyy hautausmaalle riippumatta siitä miten valmiita ja hienoja tekstejä se sisältää. Blogaus on siten ohimenevyydessään moderneista moderneinta toimintaa.

Tuesday, December 07, 2004

Olen siis täällä tänään

Sosiodesign — kohtaamisen tilassa -näyttelyn oheisohjelmassa tänään blogaavat runoilijat Hannu Helin, Karri Kokko ja Miia Toivio. Tilaisuuden vetää Leevi Lehto. Kaapelitehtaan Puristamo, Tallberginkatu 1 C, Helsinki, klo 18. Vapaa pääsy.
Lisää tilaisuudesta tässä osoitteessa.

Pohjanmaa

Ehdin kirjoittaa sanat pohjanmaa kun viestini katosi. Olen täällä, koska täältä olen kotoisin. Eikä sillä tulisi olla mitään merkitystä minkään kanssa paitsi sen, millaisesta maisemasta pidän. Jonkinlaisesta viivasta on kyse. Rajasta, joka tekee maan ja taivaan, tekee mahdolliseksi että tiedän mitä tarkoittaa luku kaksi, jakaantuminen.
Se mitä kirjoitin äsken on siis kadonnut. Rippeet ovat tässä:
Näky/ Mistä/ Miksi/ Maisema/ Vettyy// Tosi symbolinen tila/ Ja ennen sitä/ Se/ Mistä.
Huomenna - tai tänään - takaisin sinne missä asun.

Friday, December 03, 2004

Seuraavan teeman lämmittelyä

"... the globalization of culture means that we all live in "translated" worlds, that the spaces of knowledge we inhabit assemble ideas and styles of multiple origins, that transnational communications and frequent migrations make every cultural site a crossroads and a meeting place." (Sherry Simon)

"... aikana, jolloin äärimmäisen nopeat ja laajalla alueella vaikuttavat mediat viettävät voitonjuhlaansa, ja vaarana on kaiken kanssakäymisen latistuminen samanmuotoiseksi ja yhdenmukaiseksi kuoreksi, kirjallisuuden tehtävänä on toimia viestimenä niiden kesken, jotka ovat erilaisia erilaisuutensa vuoksi, ei tasoittaen vaan ylistäen eroavuutta kirjalliselle kielelle ominaisella tavalla." (Italo Calvino)

Thursday, December 02, 2004

Kun eilen

Kun eilen tulin yöllä kotiin, avasin Kirjoitetun kiven ja luin runon:

'--- Sitten juoksin kotiin, revin arpalipun tapaan taitetun onnenlehden auki ja luin: "Nosta pois olki ja katso lunta, kirjoita kirje ja odota sanantuojaa. Lähde ei ole ehtynyt ja oljen kulta hohtaa. Katso käsiäsi jotka ovat lunta, ja ruusua, mehiläistä ja sitä mikä odottaa meitä." Ennustuksen, runon tai lorun nimi oli Tulevaisuus ja muistan sen yhä kuin ensimmäisen auringonpimennyksen, joka sattui samana vuonna ja oli täydellinen.'

Tämän oli minulle kirjoittanut Eeva-Liisa Manner.