Biskops Arnössä toissa viikolla järjestetyn Alternativ publicering / Litteraer innovation -seminaarin blogissa on aktiivista keskustelua edelleen, kannattaa seurata.

"Ser vi till lyrikutgivningen, domineras den av föregivet avantgardistiska formexperiment, med rötter i 60-talets konkretism och så kallade languagepoesi. De stora förlagen ger nästan uteslutande ut ung poesi som är relaterad till kretsarna kring tidskrifterna OEI och Glänta." Taas ryskyy naapurmaassa - OEI:ta ja "oei-kööriä" kritisoidaan "valta-asemansa" takia. Miten tähän nyt suhtautuisi... vai voiko mitenkään, runokentän dynamiikka on kuitenkin niin toisenlainen kuin täällä meillä ja tietoa sen eri puolista ainakin minulla on vain vähän. Skeptinen sen sijaan olen aina, kun puhutaan klikeistä, meistä ja muista. Niissä keskusteluissa itse asia jää monasti inhimillisen tunnekarkailun, luulottelun ja kuvittelun varjoon.

Harry Hesarissa

"Meidän Harrystä" oli tämänpäiväisessä Hesarissa iso juttu, isolla kuvalla (!). Haastista ei pääse netistä lukemaan, mutta Kirsi Piha kommentoi ja referoi sitä blogissaan.

Vuoden Huippu

Olen myöhässä, mutta blogaan tästä silti, sillä kuulin vasta: Tuli&Savun viime kesän numerolle 2/2006 (Hedelmäkorinainen) on myönnetty Hopeahuippu Julkaisugrafiikan sarjassa Grafian järjestämässä Vuoden Huiput skabassa. Hienoa! Onnea tekijöille!

Karhut

Kukitimme Tuomaksen eilen Tanssivaksi karhuksi, mikä oli varsin mukavaa. Kääntäjäkarhu meni Juhani Lindholmille mainiosta Vänrikki Stoolista, josta kuulimme Sven Tuuvaa sekä ruotsiksi että suomeksi.

Ylen sivuilla on luettavissa raadin perustelut, minun ja Jukka Mallisen mietiskelyä viime runovuoden äärellä, sekä kulttuuriuutisten juttu (lyhyt haastattelu) molemmista Karhuista.

Hoksaa myös, että Radioteatteri esittää Tuomaksen runoja tänä iltana Ylen Ykkösessä klo 19.03!

Call for papers! Poetiikkakonffa 2007

Helsingissä elokuussa järjestettävä Poetiikkakonferenssi jatkaa menestyksekästä taivaltaan jo kolmatta vuotta. Tämän vuoden teemaksi sukeutui "Runon vastuut/tomuus". Inspiroiva teesi erityisesti tuo "Runon tomuus":-). Konffalla on oma blogisivu täällä, käykää lukemassa sieltä lisää ohjastusta!

The Savage Detectives

Pistän muistiin linkin. Roberto Bolanon romaanin "The Savage Detectives" ("a novel all about poetry and poets) englanninnoksen ensimmäinen luku NYT:issä. Tulin tutustuneeksi Bolanoon kun jotenkin päädyin jostakin johonkin: ilmi kävi se, että vuonna 2003 kuollut kirjailija on ollut aikamoisessa nosteessa, ja myös se, että häneltä on myös juuri suomennettu (kustantamo Diagonaali on täysin uusi tuttavuus) romaani Chileläinen yösoitto. (En tiedä proosan maailmasta mitään, joten en tiedä, onko Bolano ollut Suomessa jo keskustelun alla...?)

Muistinvirkistystä ja merkillepanoa

Nyt kun olen pistänyt leimoja näihin blogimerkintöihini (kaikkia kuukausia en ole vielä jaksanut kyntää läpi) niin tulee huomatuksi, miten näinkin hajanaiset ja sillä hetkellä usein perusteettomilta tuntuvat hutaisut kuitenkin jäljittävät hyvin elämääni runokentällä viimeisten kolmen vuoden ajan. Eikä pelkästään sitä, missä minä olen pyörinyt, vaan missä moni muukin on ollut ja tapahtunut. Ehkä tämä soutaminen ja huopaaminen, säännöllinen tuskastuminen välineeseen, linjattomuuteen, sanottavan hakemiseen ei sittenkään ole ollut turhanpäiväistä. Ei minulle henkilökohtaisesti eikä uuden runon viime vuosista kiinnostuneille.

Tanssiva karhu juhlii sunnuntaina Villa Kivessä

Kaiken tämän viisuhuuman keskellä älkää unohtako tulla juhlimaan myös runoilijoita sunnuntaina 13. päivä klo 14 alkaen Villa Kiveen. Runojaan lukevat Karhu-finalistit. Jyrki Kiiskinen on matkoilla, joten ei pääse. Mutta paikalla ovat siis Tua Forsström, Vilja-Tuulia Huotarinen, Henriikka Tavi, Tuomas Timonen ja Heidi von Wright. Vuoden nuori lausuja Noora Dadu lausuu poissaolevien runoilijoiden tekstejä, kuten myös Kääntäjäkarhun. Tervetuloa!

Onnea ntamo!

Runouden takahuoneissa on jo talvesta lähtien kuunneltu pikkulintujen HuHuu-huutoja, ja nyt se on totta: Leevi on perustanut ntamon, ja jään saa luvan särkeä Toinen runous. Lämpimät onnitteluhalaukset!

Tuli&Savu 1/2007: Politiikka

Uusin Tuli&Savu on ilmestynyt ja postitettu tänään tilaajille. Taas kerran tekee mieli käyttää ylisanoja: YLISANOJA! Varsinkin numeron esseet herättävät mielenkiinnon.

Tämä Politiikka-teemaa kantava numero jää Teemun viimeiseksi päätoimittamaksi, seuraavasta numerosta alkaen tahtipuikkoa heiluttaa Harry. Teemulle monet kiitokset!

Tuli&Savu 1/2007 Politiikka

Pääkirjoitus (Teemu Manninen)
Hal Judge: Runoja
Ilkka Tahvanainen: Runoja
Marko Hautala: William Blake ja helvetin pöytätavat
William Blake: Profetia Amerikasta
Henna Laininen: Runon politiikkaa
Svatava Antosová: Runoja
Jonimatti Joutsijärvi: Aktiivisesta teosta, kritiikistä ja luovasta häiriöstä
Nicole Brossard: Poeettinen politiikka
Juliana Spahr: Tämä yhteys kaikkien keuhkollisten
Matt Henriksen: (Toinen saarna)
Ville Hytönen: Kotiintulon runoja
Ville-Juhani Sutinen: Taide, muoto, yhteiskunta ja säkeen vaikuttamisen mahdollisuus
Robert Lowell: Kuolleille tasavaltalaisille
Tommi Kotonen: Runous ja politiikan paikat - tapaus Yhdysvallat
Vilja-Tuulia Huotarinen: Tuhat taikasanaa tytöksi
Anne Boyer ja Anonyymi: Flarf-runoja
Hideo Oguma: Runoja
Arvostelut:
Jarkko Tontti - Vuosikirja (Virpi Alanen)
Aseettomuuden voima - Runoja sodasta ja rauhasta, toim. Kalevi Kalemaa (Niklas Nylund)
Juha Vakkuri - Leokongo (Katriina Ranne)
Tua Forsström - Sånger. Dikter (Maili Öst)
Olli Sinivaara - Palava maa (Ville Luoma-aho)

Omat runot kirjoihin ja kirjan kannet auki

Se on sitten julkista, esikoisrunokokoelmani Loistaen olet ilmestyy heinäkuussa. Julkistus on Hyvinkään Kynä 07 -tapahtuman yhteydessä, ja kustantajana Teos. Mukavaa oli päästä monen hyvän ystävän kanssa saman katon alle:-)

Tässä esittelyteksti kustantajan nettisivuilta:

MIIA TOIVION (s. 1974) esikoiskokoelmassa Loistaen olet historia ja rakkaudesta paksut vokaalit nahistelevat keskenään. Kokoelman alkuvoimaiset runot ovat yhtä aikaa sekä mystisiä että kirkkaita kuin kansanlaulu. Toivion kuriton kokoelma rakkausrunoja on jatkuvaa kasvua mutta aina kohti kaiken alkua. Toivio on työskennellyt monipuolisesti runouden parissa Tuli&Savun päätoimittajana sekä runoyhdistys Nihil Interitissä. Ilmestyy heinäkuussa 2007.

Den fjortonde dansande björnen

Eilisen kokouksemme jäljiltä Tanssiva karhu -ehdokkaat tänä keväänä ovat: Tua Forsströmin Sånger, Vilja-Tuulia Huotarisen Naisen paikka, Jyrki Kiiskisen Menopaluu, Henriikka Tavin Esim. Esa, Tuomas Timosen Oodi rakkaudelle ja Heidi von Wrightin härifrån och ner. Palkinto jaetaan Kukan päivänä 13. toukokuuta Villa Kivessä.

"Samarbeten av de här slagen hade dock redan skett, ett intressant och tydligt exempel är hur Kit Robinson, Steve Benson och Bob Perelman 1976 ägnade sig åt automatlyssning. Metoden gick ut på att en av dem läste ur en bok medan de andra två skrev på maskin. Uppläsaren växlade mellan böcker och kunde hoppa över rader eller kapitel i den aktuella boken, slumpmässigt när han hade lust. Maskinskrivarna kunde välja att skriva ned vad de hörde eller avstå tills den egna fantasin lät honom skriva vidare på någonting som inspirerat honom. Projektet pågick några månader och genererade många sidor som sedan bearbetades eller slängdes bort. "

Om du orkar ännu tänka på Language-poesin (eller om du äntligen vill börja tänka på Language-poesin), är det nu möjligt på svenska, tillsammans med Sigrid Nurbo och hennes massivt artikel "S P R A W L - En studie av tre svenska language-diktersmetod för att sprida och fördela dikt" i Ett Lysande Namn. (Tyvärr kan jag inte kommentera mera själva artiklet; jag orkade inte läsa det tillräckligt långsamt för att förstå allt...)

Voicing someone else's poems

In Nokturno's series "In Another's Voice" I read six wonderful poems from Mark Young's "Series Magritte". This was my first time reading to a microphone without being in front of an immediate audience; and these readings are the first and only takes. Next time I'll know to turn down the volume a little bit and work more with the subtler tones. Another thing I noticed is that it was more pleasant to read someone else's poems than your own, in this way, by yourself, to an audience not yet present.

I also read this poem by e. e. cummings. My reading is dedicated and most meaningful to Brad Andrew Davis, who at this moment is living either in the States or in Argentina.

"Yet after all, thats the way to write; and if I had time to prove it, the truth of one's sensations is not in the fact, but in the reverberation. When I have read three lines, I re-make them entirely; if they're prose, and not poetry; and it is this which is the truth." (Virginia Woolf in a letter to Vita Sackville-West, on January, probably the 9th, in 1929.)

Puffi: Tuli&Savu-klubi 27.3 WeeGee-talossa

Tuli&Savu-klubilla uusi runo kipinöi ja roihuaa!
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Tule kuulemaan kevään tuoreita runoja juuri ilmestyneistä kokoelmista WeeGee-talon (Ahertajantie 5, Tapiola) tiistaiklubille 27.3 klo 19 alkaen. Säkeitään kajauttavat ilmaan runoilijat Ville Hytönen, Sanna Karlström ja Tuomas Timonen. Tanssitaiteilija Satu Tuittila ja runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen kertovat sanan ja tanssin keinoin juurista ja juurettomuudesta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! http://www.weegee.fi/ Tilaisuuden järjestää: Runoyhdistys Nihil Interit ry ja runouslehti Tuli&Savu http://www.nihil.fi/ Lisätiedot: Kati Neuvonen 050-3089912 kneuvon1@welho.com

Kysyttäessä nykyrunouden näkymistä Mirkka Rekola vastasi jotain sellaista eilisessä ERK:in tilaisuudessa kuin että (miten sen nyt muistan) tämän päivän runoudessa ei ole hiljaisuutta, sana tulee sanan jälkeen, tai mennään sanasta sanaan, sanojen ei anneta nousta sanattomasta, ja mielestäni tämä oivallus kuulostaa oikeansuuntaiselta. Tähän sanasta sanaan -poetiikkaan liittynee myös taannoinen keskustelumme (tai keskusteluntynkämme, emme toteamista pidemmälle päässeet yhteisessä pohdinnassa) Henriikan ja muun toimituksen kanssa runsauden poetiikasta, sanamatosta, sanapeitteestä, tekstiä tekstiä enemmän tekstiä -poetiikasta: miten sentyyppistä kirjoittamista on vielä hankala haarukoida arvottavin hansikkain, koska arvioinnin koordinaatit ovat vielä määrittelemättömät.

Terveisiä Ivalon tunturien kirkkaasta talvesta,

jossa minä hiihtää.

Du tror att du lever men du är död

"Du tror att du är en bra poet men det är du inte."

Nu kan du lyssna på min favorit AUDIOEI låten här.

Ei mitään askaa

Hemma ensam hela veckan. Selasin muutamia vanhoa posteja ja ihmettelin, miksiköhän on tullut vedettyä itsensä pois täältä blogista. Ehkä koska ei voi olla vilpitön, kun on pistänyt vilpittömyytensä jonnekin toisaalle - minne, sen kun tietäis. Kätköön. Nytkin esitän vilpitöntä, muka löysin rantein! No joo. Kirjoitin raporttia tuosta meidän viime syyskuisesta Tukholman reissusta, joka oli ihan kiva vaikka olin stressikipeä koko ajan. Tuli ikävä sitäkin aikaa, koko TekstiKonstin tekemistä, paria viime vuotta, kaikki noita ihmisiä. Tiedän muuten, että vilpittömyys voi olla hyvää, jos on vilpitön siten että ohittaa kaikki luutuneet tavat ilmaista vilpittömyyttä. Että ei niin että itse se, vaan se miten, voi olla joko hyvää tai sitten plääh. Toinen juttu on, että ei sitten millään enää jaksa vain siksi, että jotenkin pelastaisi itsensä suoralta näköetäisyydeltä, kirjoittaa koukkuista ja vinoa tekstiä, kun kerta itse näkee sen tarpeen läpi. Tekee mieli vain sanoa asioita, ilman toikkarointia, läheisille ihmisille, niille jotka ovat lähellä, poskea vasten. En jaksa esittää ketään - mutta kaikki kaiken kansan nähden tehty on jonkun esittämistä? Tai se luetaan esityksenä.

Neljä kautta 2006

Kannoimme postiin uusimman Tuli&Savun. Kaunis kaunis kaunis kaunis.
Sisältää enemmän runoa kuin ikinä:

Menchu Gutiérres
Maria Grech Ganado
Mina Loy
Emily Dickinson
Matthew Arnold

Brasilialainen nykyrunous:
Carlos Drummond de Andrade
Régis Bonvicino
Joâo Cabral de Melo Neto
Mário Faustino

Satu Lepistö
Marko Hautala
Jarkko Tontti
Pauliina Haasjoki
Meri Vesanto
William Wordsworth
Jouni Inkala

The Language

Locate I
love you some-
where in

teeth and
eyes, bite
it but

take care not
to hurt, you
want so

much so
little. Words
say everything.

I
love you
again,

then what
is emptiness
for. To

fill, fill.
I heard words
and words full

of holes
aching. Speech
is a mouth.



Five Robert Creeley poems you’ve got to know about.
by Charles Bernstein.

"Småförlag, tidskrifter, sajter, bloggar i Danmark, Finland, Norge, Sverige kan kallas in som vittnen i en process, som är på väg att förändra den samtida poesins villkor och former."
Myös Jesper Olsson SvD:ssä arvioi Swinging with neighboursia.

Ruotsalaisnainen piti yksiössään joutsenia.

"Jag har skrivit litteraturkritik sedan 1986. Ända sedan dess har det sagts att det är en tidsfråga när de större förlagen slutar att ge ut ­poesi. Jag har aldrig trott på det där. Vi har en stark poesitradition i Sverige där författare som Pär Lagerkvist, Edith Södergran, Harry Martinson och Gunnar Ekelöf fortfarande är levande för många människor. Sverige är också ett av Europas få länder där poesidebutanter kan räkna med förstadagsrecensioner. Att en debutbok i bästa fall har sålts i hundra exemplar har inte spelat någon större roll - hela den litterära institutionen har på ett självklart sätt ändå omhuldat poesin. Man har sett den som en naturlig del av ett skönlitterärt klimat. Men nu, vintern 2007, tror också jag att det är en tidsfråga när förlagen kraftigt drar ner sin poesi­utgivning. Det går fruktanvärt snabbt också i bokbranschen och vinstkraven skruvas upp månad för månad. Det sveper in en ny generation förläggare och de kommer inte att vara intresserade av att odla fram en ny Ann Jäderlund."

Åsa Beckman kirjoittaa Swinging with Neighbours -antologiasta.

Ett lysande namn

Tyylikäs kirjallisuuslehti länsinaapurista.

Harry Salmenniemi new chief-editor for Tuli&Savu

The new shief-editor for the poetry magazine Tuli&Savu, starting from issue 2/2007, is Harry Salmenniemi (b. 1983), a poet and a student at the Helsinki University. Other members of the staff include Henriikka Tavi, Sirpa Kyyrönen and Mikael Brygger.

I left my post as chief-editor last August, and Teemu Manninen, who picked up the work, will still edit a couple of issues before leaving the chief-editorship to Salmenniemi.

Read more info (in finnish) from the publishers pages at www.nihil.fi.

And don´t miss the new editors´call for new writers to join in and submit their writing to Tuli&Savu, at Tuli&Savu Net.

Tillbaka och och annanstans igen

Efter en lång tid. Tillbaka. Men med vilka ord? På sistone har jag tänkt ganska mycket på nomenböjning. Och vill alltjämt fortsätta med det. Så. Det blir inga fester av ord här, under följande veckor. Men troligen kommer en jag tillbaka, med sina ord eller nån andra.

Päätoimittajaa haetaan

Runouslehti Tuli&Savu hakee uutta päätoimittajaa. Lue hakemus täältä.

Minä jäin lehden teosta pois monen vuoden uurastuksen jälkeen elokuussa. Työtä jatkanut Teemu Manninen on nyttemmin saanut työtarjouksen, josta ei mene kieltäytymän, ja hänkin lähtee toimituksesta. Tarjolla olisi siis niin kutsuttu "näköalapaikka", johon kylläkin vaaditaan näkemystä ja näköaloja myös omasta takaa. Voin suositella. Ne jotka ikinä ovat tehneet kirjallisuuslehteä, tietävät miten parasta työ on, ja miten pahinta. Työtä kaikille kuudelle kädelle nimittäin riittää, mutta samalla myös sellaista ravintoa, ettei paremmasta väliä.

Aftonbladetin Jan Arnald ei voi olla hehkuttamatta meidän suOmEI-antologiaa ja Calle Diekerin et alin Swinging with Neighbours -kirjaa&elokuvasarjaa! Info via Leevi.

A demain Kohisee

Kirjallisuusklubi KOHINA tiistaina 14.11.2006 klo 19.00 alkaen, bar Kuudes linja, Helsinki (Hämeentie 13, sisäänkäynti pihan puolelta: Kaikukatu 4). Olli Sinivaara lukee musiikin säestämänä Sonetteja natsien marakatille, Eino Santanen ja Sanna Karlström esittävät Marko Niemen digitaalisen työn, jossa demokratian kriisistä puhkeaa runous, äänirunoyhtye Linnunlaulupuu ääntelehtii Roo Ketvelin runoja ja Approx. sounds sotkee koneilla. Tilaisuudessa Maria Dunckerin videotaidetta sekä runo-dj Haha Aussi sekä dj Nuori Einstein. Tenhola soittaa ja laulaa.

Runoviikko viikon päästä

Varsinais-Suomen Runoviikko 2006 lähtee käyntiin viikon päästä maanantaina.
Ohjelma löytyy täältä.

Hoksaa myös perinteinen Turun runoseminaari 17.11 aiheenaan Lyriikan kritiikki.
Klo 10-12
Esitelmät. Jukka Koskelainen: Runokritiikki runoilijan kokemana, Juha Siro: Runokritiikki kriitikon näkökulmasta. Ls 1, yliopiston päärakennus, Turun yliopisto.
Klo 13-15
Alustukset ja keskustelu. Siru Kainulainen: Kriitikon kontekstit. Eino Santanen: Runouden kokeellisuus ja kritiikki. Outi Oja: Runokritiikki ja sähköinen media. Porthan-sali, Maaherran makasiini, Turun yliopisto.
Järjestäjät: SARV ja Turun yliopiston kotimainen kirjallisuus.

For those precious ears

You can now listen to my poem "Omakuva 1" read by Mark Young at Nokturno´s new series "In Another´s Voice". I really like the concept of the series - it´s just one of the good things happening in Nokturno nowadays. Marko is doing a great job:-)!

Kulttuurilehtituen puolesta

Erkki Tuomioja puhuu kulttuurilehtituen (mm.) leikkaamista vastaan nettisivuillaan. Hyvä, hyvä. Toivottavasti painava sana auttaisi. Via Yle.

Hesarin kirja-arvostelut nettiin

Hesari on tehnyt hyvän teon, ja avannut kaikille avoimen kirjallisuuden verkkosivuston, jossa julkaistaan itse lehdessä julkaistut kirja-arviot - ajanmittaan kaikki 1990-luvulta alkaen. Nyt kun saisimme vain tuon meidän Tuli&Savu Netin Arvostelut-osion toimimaan jouhevammin, vaikuttaisi tilanne arvostelujen saavutettavuuden suhteen aika hyvältä. On hyvä, että arvosteluja on luettavissa netissä - niitten pohjalta on luontevaa jatkaa keskustelua kyseisestä kirjasta - ja parhainta on nimenomaan se, että samasta kirjasta on saatavilla monen eri tahon julkaisemat tekstit.

Tap ah tu mia

Nuo Helsingin kirjamessuthan räjäyttävät ihmisten tajunnan taas torstaista alkaen, mutta sitä voisi viikonloppuna olla myös toisaalla, kuten Göteborgs Poesifestivaaleilla, jotka fyller 25 vuotta. Mutta huomenna keskiviikkona kannattaa kuitenkin olla Helsingin Villa Kivessä, siellä kun on mahdollista tutustua ja nähdä kaksi osaa Carl Diekerin ja Aase Bergin jättihankkeesta Swinging with Neighbours. Calle on ollut samalla asialla mitä me Nihilissä/Tuli&Savussa viime aikoina - rakentamassa siltoja skandinaavisten runoilijoiden välille.

August-ehdokkaista

Ruotsin August-palkinnon tavoittelijat on nimetty, ja hienoa on, että mukana on myös Helsingin TekstiKonstissa viime marraskuussa esiintynyt Jörgen Gassilewski, jonka ehdokkaana olevasta kirjasta Göteborgshändelserna saimme kuulla otteen Tukholmassa "Finnish Poetry Now" -runolubilla syyskuussa. Toista valittujen joukossa olevaa runokokoelmaa, Göran Sonnevin Oceanenia, ollaan jo suomentamassa (työhön on käynyt Jyrki Kiiskinen). Sen perusteella, mitä kuulimme Gassilewskin teoksesta Tukholmassa, olisin mieltä että Göteborgshändelsernaa olisi myös hyvä saada pikaisesti suomeksi... Hyvä syy voisi olla myös se, että Dagens Nyheterin kriitikko Jonas Thente nimeää Gassilewskin suosikikseen: "Av de nominerade tycker jag att Jörgen Gassilewskis "Göteborgshändelserna" är den mest intressanta. Den försöker sig på något så ambitiöst och kontroversiellt som att sammanfoga samtidspolitik, dokumentär och formellt nyskapande i ett enda paket."

Upprop för Nordens kulturtidskrifter!

Allekirjoita yhteispohjoismainen vetoomus kulttuurilehtien puolesta!

Nihil interit, omnia mutantur

"KAIKKI MUUTTUU, MIKÄÄN EI HÄVIÄ
Kutsu Nihil Interit ry:n hallituksen avoimeen kokoukseen maanantaina 9.10.klo 19:45 alkaen Helsingin keskustassa sijaitsevaan ravintola Kappeliin.
Tervetuloa kaikki, jotka ovat kiinnostuneet mahdollisesta työstä Suomen johtavan runouslehden Tuli&Savun parissa.
Tervetuloa kaikki, joilla on ideoita ja näkemystä siitä, millainen runoyhdistys Nihil Interit ry:n tuleva toimikausi vuonna 2007 voisi olla."

Tällainen kutsu on lähtenyt. Nihil on vuodesta 1993 ollut monen runouden kentällä toimivan ensimmäinen väylä päästä tekemään "jotain" muitten sellaisten kanssa, jotka myöskin haluavat tehdä runouden parissa "jotain":-). Itse tulin yhdistyksen toimintaan mukaan 1999-2000, jolloin Tommi Parkon innoittamana ryhdyimme yhdessä Esa Mäkisen kanssa järjestämään runoklubeja Helsingissä; keväällä 2001 nuo runoklubit muuntuivat Meteli-runoklubeiksi taannoisessa Meteori-kirjakahvilassa, mukaantullen myös muita alan toimijoita, kuten ERK. Siitä sitten päädyin ja pääsin Tulen toimitussihteeriksi ja päätoimittaja Leevin työpariksi keväällä 2002, ja kesästä 2003 eteenpäin viime vuosien konseptimuutoksen toteuttajaksi.

Lehdelle ja yhdistykselle on tyypillistä ja nimensä puolesta välttämätöntä hankkia tietyin väliajoin uutta puuta poltettavaksi, uusia ihmisiä toteuttamaan pieniä ja suuria metamorfooseja. Nyt vaikuttaisi olevan taas sellainen aika käsillä. Muutoksen tekijöille, uusille ihmisille, jotka haluaisivat meritoitua ja päästä "sisään" runouden kentälle, olisi nyt avautumassa paikkoja.

Haemme siis enemmän väkeä - uusi kasvoja - ja uusia ideoita, joita toteuttaa yhdistyksen tarjoaman yhteisön kautta ja avulla. Kaikki vapaaehtoistyöstä runouden parissa kiinnostuneet, tulkaa sanomaan päivää, keskustelemaan tai vain kuuntelemaan, ensi maanantaina 9.10 klo 19.45 hujakoilla, Kappeliin kahvilan puolelle.

terveisin,
Nihil Interitin hallitus
Vilja-Tuulia Huotarinen
Leevi Lehto
Marko Niemi
Ville-Juhani Sutinen
Teemu Manninen
Miia Toivio

Svensk dikt (och mera av Svensk dikt)

Lars Mikael Raattamaan uusin uutuus on ulkona, uutisissa udeltuna. Huomiolle pantavaa on se, että kirjan hauskuus ei ole este sen ylistämiselle eikä vedä mattoa teoksen painavuuden alta; ja toiseksi, jonkun toisen runon, tai tässä tapauksessa, kokonaisen toisen runoantologian uudelleenkirjoittamista erilaisia metodeja hyväksi käyttäen, ei heti tehdä vaarattomaksi leimaamalla se kokeellisen kirjoittamisen tai demoamisen piiriin. Miksi tuntuu siltä, että lännen maassa runon kirjoittamisen rajat lienevät laveammat kuin täällä idässä?

Päivitys: Mera av Svensk dikt. Runoilija-kriitikko Malte Perssonin Errata-blogin kautta huomasin, että Raattamaan kirja ja sen vastaanotto on herättänyt keskustelua monella taholla. Johan Lundbergin vahvatunteinen arvostelu Svenska Dagbladetissa on yhdessä päässä vastaanottoa, päinvastaisessa kuin alunperin uutisoimani Åsa Beckmanin DN-arvostelu. Hieno juttu, että runokokoelma herättää ihmiset ja kirvoittaa keskustelemaan!

Kulttuurilehtitukipotti vaarassa

Hallitus aikoo leikata kulttuurilehtien tukea 15% prosentilla.
Tämä on se vahvasti huolestettuva uutinen, johon tulisi pyrkiä NYT vaikuttamaan. Luvuissa pudotus tarkoittaisi 121 000 euroa, 800 000:sta 679 000 euroon. Hesari uutisoi tänään väärin, että kyse olisi mielipidelehtituesta - nimitys on vanha, kyse on kulttuurilehtituesta. Masentaa. Se, että en oikeasti tiedä, miten asiaan voisi vaikuttaa. Onko tuen leikkaamisen estämiselle mitään tehtävissä? Kun on vuodesta 2002 saanut rimpuilla rahan kanssa ja miettiä, miten tehdä hyvää lehteä, ja kun on onnistunut - tai siis - kun OLLAAN onnistuttu nostamaan lehden profiilia, keksitty keinoja miten panostaa ulkoasuun, saatu tilauskanta nousuun, onnistuttu kaapimaan rahaa niin että voidaan maksaa edes vähän enemmän lehden toimittajille vaikka vielä ollaan kaukana edes osa-aikatyöstä, mitä lehden toimittaminen käytännössä on, ja vielä pieniä palkkioita myös joillekin kirjoittajille, niin tässä sitten palkka - en voi tulkita tätä muutoin kuin että kulttuurilehdille ja niiden edestä tehdylle vapaaehtoistyölle ei anneta arvoa ja että lehtien ongelmia ei oteta todesta. Onko kyse siitä, ettei lopulta ymmärretä, miten tärkeitä ajattelun ja keskustelun foorumeita esim. kirjallisuuslehdet ovat? Pidetäänkö kulttuurilehtien tekemistä vain puuhasteluna, kivana harrastuksena - miksi pitkäjänteinen sitoutuminen kulttuurilehtikentän tukemiseen ei ole se ilmiselvä vaihtoehto, minkä sen pitäisi olla? Kun mietin vaikka miten keskeinen lehti Tuli&Savu on tässä runousyhteisössä (ja lehden tuki on muuten juuri kahden viime vuoden aikana noussut, samaan aikaan kuin yhteistä pottiakin on ymmärtääkseni nostettu) - ja miten merkittävästi kaikki kirjallisuuslehdet täydentävät ja monipuolistavat ja vievät pidemmälle sekä ylläpitävät sitä keskustelua, mitä kirjallisuudesta käydään - mihin päivälehdistön kyvyt ja palstatilat eivät yksinkertaisesti millään tavalla riitä, päinvastoin. Omasta näkökulmastani tärkeimmät kirjallisuuden keskustelut ja päänavaukset käydään nimenomaan pienlehdissä, valtalehdistö seuraa enimmäkseen perässä - sillä asiantuntijat kirjoittavat pienlehdissä. Kirjallisuuslehdissä esimerkiksi on kansan parhaat voimat käytössä, parhaat kirjoittajat, mielenkiintoisimmat näkökulmat. Miten tällaisen ruohonjuuritasontyön arvon voisi selittää virkamiehelle, joka ei ole kulttuurilehteä nähnytkään saatikka sitten itse työskennellyt jossain niistä yhteisöistä, jotka vapaaehtoistyöllään lehtien julkaisemisen tekevät mahdolliseksi? Miksi kirjoittamista, lukemista ja keskustelemista mahdollisimman monen lehden sivuilla ei katsota luotettavan ja pitkäjänteisen tuen arvoiseksi?

tv. K-Arpo:-=)

Hemma borta men bästa bra

Tillbaka och levande:-)
Se här, här, här, och här.
Också Turun Sanomat och Kultakuume på YleRadio1 (13.9) har noterat vårt projekt.
En hemskt stor tack till alla medverkande!

Onnea Marko!

Marko on julkaissut esikoisrunokokoelmansa nurousoppi, kustantajana Jukka-Pekka Kervisen Ankkuri. ISO KÄSI Markon esikoisnuroille, kaikki mukaan! Lämpimät onnittelut täältä kaksisilmäisiltä kulmilta!

Finnish Poetry Now!

Olen ensi maanantaista lähtien Tukholmassa, jossa keriytyy auki viime marraskuun TekstiKonst-TextTaide -tapahtumasta alkunsa(jatkonsa) saanut yhteistyöprojekti, jonka parissa olemme talvenkeväänkesän pakertaneet - ja meitä on ollut monta pientä solua, yksistään kääntäjiä toistakymmentä. Olen hyvin iloinen kaikista niistä ihmisistä, joihin olen saanut tämän myötä tutustua ja kanssa työskennellä - especially The Gang of Four:-)!. Olen saanut aivan uudenlaisen tunteen yhteisöstä yli rajojen, ja parasta on, että keskustelu on vasta aluillaan, nyt kun olemme saaneet runouttamme käännetyksi. Seuraava askel olisi luontevasti tehdä sama toisin päin... ja sitäkin odotan innolla.

Finnish Poetry Now! Den 15-16 september presenterar OEI tillsammans med den finska poesitidskriften Tuli&Savu (i samarbete med galleri Huuto) arrangemanget Finnish Poetry Now! Fredagen den 15 september kl 20 läser Leevi Lehto och J O Mallander på Café Edenborg, Stora Nygatan 35 (Gamla stan). Lördagen den 16 september kl 15–22 läser 31 finska, finladssvenska och svenska poeter på Ugglan, Närkesgatan 6 (vid Nytorget). Kl. 22-01 fest och spelning av Jean-Louis Huhta på Ugglan. Fri entré Medverkande: Anna Hallberg Cia Rinne Eino Santanen Fredrik Hertzberg Fredrik Nyberg Heidi von Wright Helena Eriksson Henriikka Tavi Ida Börjel J O Mallander Janne Nummela Johan Jönson Johannes Heldén Juhana Vähänen Jukka-Pekka Kervinen Jörgen Gassilewski Kajsa Sundin Karl Larsson Lars Mikael Raattamaa Leevi Lehto Mara Lee Marina Ciglar Marko Niemi Martin Högström Miia Toivio Reetta Niemelä Silja Järventausta Teemu Manninen Tuomas Timonen Ulf Karl Olov Nilsson Ulrika Nielsen Ville-Juhani Sutinen Arrangemanget är också en release för det nya specialnumret om samtida finsk poesi och textkonst av tidskriften OEI – suOmEI. Välkomna!

I L O K U U L L A

Minulla oli eilen ilo kuulla, ja juuri näin, _ilo_kuulla_ Christian Bökin äänirunoesitys Café Engelin sisäpihalla. Bök on häkellyttävän hyvä, todellinen virtuoosi kielen ja äänen käyttäjänä. Sanallinen sepustus hänen lumoavasta esityksestään ei ole mahdollinen - täytyy kuulla itse. Ja enpä todellakaan voi kuin harmitella sitä, että _Bök_ ei esiintynyt tänä vuonna Huvila-teltan Elävien runoilijoiden illassa, sillä nimenomaan _hänen_ olisi pitänyt ja pitäisi esiintyä Huvila-teltassa, niin poikkeuksellinen "kokeellinen" runoilija Bök nimittäin on, että hänen teoksiinsa on Suurenkin Yleisön mahdollista pinnistelemättä päästä mukaan ja todella nauttia, eikä vain esittää nauttivansa "runouden" kuuntelemisesta. Mattimyöhäiset tai ne joilla ei ollut mahdollisuutta kuulla Bökiä Kuopiossa tai Helsingissä, katsokaa tämän illan tv2:sen Ajankohtaisen kakkosen juttu Kuopiosta. Ja vaikka paikanpäällä kuultua ei voita mikään, kannattaa silti seurata Tuli&Savu Nettiä tai Nokturnoa, luulisin että joitain äänitteitä vierailusta on tulossa sinne kuunneltavaksi.

Interesting, but not literature - a call for submissions

Vancouverilainen The Kootenay School of Writing hakee W-julkaisuaan varten "paraliterary" tai "nonliterary" määritelmien alle sopivia tekstejä (tai muita sellaisia). Ohjeistava lista, miten mainitut käsitteet voidaan mm. ymmärtää, on inspiroiva:

1. informational texts (surveys; polls; maps; statistical charts; chronologies; diagrams;
2. conspiracy theories; research results)
3. notational projects (diaries; ongoing notes; classroom notes; records; lists; inventories;
4. specialised glossaries and lexicons)
5. annotational projects (annotations of other texts)
6. pseudo theory; pseudo poetics, pseudo philosophy; pseudo theology; pseudo manifestos; pseudo research
7. amateur science and pseudo sciences (investigations into: linguistics; etymology; astrology; astronomy; biology; 'pataphysics or "pataphysics)
8. occult writings (automatic writing; ouija board transcriptions; transcriptions of divinations; predictions; tarot readings of persons or texts)
9. found texts and found text-objects (scans or transcripts of interesting documents; posters; ephemera; ads; letters; notes; signs; report cards)
10. collections of texts (blurbs; phone messages; subject lines; typos in famous works)
11. interviews from interesting social contexts (faked or real; raw transcriptions of speech)
12. documentary writings and mockumentary writings
13. alphabetic projects (new alphabets; spelling reforms; codes; encryptions, stereograms)
14. scriptural projects (i.e., investigations of how scriptural systems and technologies interact with writing)
15. excerpts from artists' book projects (incl text-based photographic projects; photos of book sculptures)
16. photos/snapshots with significant textual content/context
17. conceptual writing; text-based conceptual works
18. uncreative writing
19. text-based visual art
20. outsider writings
21. graphic musical scores
22. certain cut-ups, aleatoric and erasure writings
23. certain visual/concrete poetry
24. certain flarf
25. certain song lyrics (if appreciable as "outsider" texts)

Via CB:n Web Log.

Kanadalainen runoilija Christian Bök Suomessa ja Kuopiossa

Tiedote Julkaisuvapaa heti
Kanadalainen runoilija Christian Bök vierailee Suomessa

Tunnettu kanadalainen äänirunoilija Christian Bök vierailee Suomessa 30. elokuuta - 5. syyskuuta ja esiintyy Kuopiossa ja Helsingissä.

Bök osallistuu Kuopiossa lauantaina 2. syyskuuta järjestettävään Äänirunouden seminaariin (klo 13-16, Kuopion kaupunginkirjaston kokoussali). Seminaari on osa KirjaKantti -kirjallisuustapahtumaa ja se on järjestetty yhteistyössä Kuopion kesäyliopiston ja Nihil Interitin kanssa. Seminaarin puheenjohtajana on runoilija Leevi Lehto ja muina alustajina runoilija, päätoimittaja Teemu Manninen ja tutkija Sakari Katajamäki.

Lisäksi Bök esiintyy Kuopiossa lauantai-iltana klo 20 ravintola Burts tea & coffeessa alkavassa Äääniklubi-tapahtumassa sekä Helsingissä maanantaina 4. syyskuuta alkaen klo 19 Cafe Engelissä, Aleksanterinkatu 26, luentatilaisuudessa jonka järjestäjä on Nihil Interit.

Lisätietoja Leevi Lehto leevilehto@yahoo.com

Myöhä mutta kuitenkin

Ettei unohdu, niin muutamia enkuksi omakääntyneitä runojani ilmestyi tässä muutamia viikkoja sitten Mark Youngin toimittamassa Otoliths-lehden numerossa kaksi.

Puffi: Helsingin PoetiikkaKonferenssi 2006 ensi viikon tiistaina 22.8

Nästa vecka på tisdagen ska jag vara här:

Helsingin Poetiikkakonferenssi kokoontuu tänä vuonna tiistaina 22. elokuuta klo 10-16.30, viimevuotiseen tapaan Vanhan Ylioppilastalon Musiikkisalissa (Mannerheimintie 5, Helsinki).

Konferenssin teema on "Perinne ja uudistuminen": Mitä perinne on? Mistä "vallitseva perinne" määräytyy? Miksi sitä haastetaan? Oma ja vieras perinne? Mikä on perinteen merkitys juuri nyt kirjoittaville? Onko uusi runous uutta?

Poetiikkakonferenssi tutkii näitä kysymyksiä kahdessa istunnossa. Aamupäivän pääalustuksen pitää Ruotsin 1960-luvun konkreettisesta runoudesta väitellyt tri Jesper Olsson. Iltapäivä rakentuu Sakari Katajamäen ja Johanna Pentikäisen toimittaman esseeantologian Runosta runoon (WSOY 2004) ympärille. Sen kohokohtia on Paavo Haavikon Kaksikymmentä ja yksi -teoksen (1974) arviointi mm. Anselm Hollon tulossa olevan englanninnoksen valossa.

Konferenssissa alustavat ja käyttävät valmisteltuja puheenvuoroja Rachel Blau Du Plessis (USA), Fredrik Herztberg, Anselm Hollo (USA), Sakari Katajamäki, Jukka Koskelainen, Leevi Lehto, Piritta Maavuori, Teemu Manninen, Jesper Olsson (Ruotsi), Johanna Pentikäinen, Miia Toivio, Jarkko Tontti, Tere Vadén ja Caj Westerberg. Aamupäivän puheenjohtaja on Anna Hollsten ja iltapäivän kokonaisuuden vetää Risto Niemi-Pynttäri.

Konferenssin järjestäjät ovat Runoyhdistys Nihil Interit, kulttuuri- ja kirjallisuuslehdet niin&näin, Nuori Voima ja Tuli&Savu, Helsingin Yliopiston yleisen ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, Kirjallisuudentutkijain Seura ja Tutkijaliitto. Konferenssi on osa Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan sisältyvää Runokuu-kokonaisuutta.

Helsingin Poetiikkakonferenssin ohjelma kokonaisuudessaan Tuli&Savu Netissä:
http://tuli-savu.nihil.fi/sivu.asp?c=359&p=85,271,359

Loma maalla jatkuu eikä mitään kiirettä takaisin kaupunkiin ole. Ensi viikolle ja Oriveden Uuden runon päiville tosin on valmistumassa puhunta aiheesta "mikä ihmeen längwitz-runous". Aihetta minulle ehdotettiin, mutta voin yhtyä ihmettelyyn - erityisesti siihen, että voiko käsitettä lainkaan soveltaa käytettäväksi suomalaisen runouden kontekstissa, vai pitäisikö language-runoudella viitata yksinomaan pohjoisamerikkalaisessa runoudessa 70-luvulla tapahtuneeseen käänteeseen, jossa luonnollisesta, alitajuisesta ja automaattisesta itseilmaisusta pyritään kohti tietoisuutta runon kirjoittamisen retoriikasta, siitä että runo on aina luonnos, tehty, artefakti? Nämä ajatuspolut varmasti ovat innostaneet monia suomalaisia kirjoittajia, mutta käyttäisin varovaisesti language-leimaa - sitä on niin helppo käyttää postmodernin tavoin tarkoittamaan ties mitä - yleensä jotain hieman epäilyttävää (?). Vai mitä ajatuksia teissä herää, jos joku sanoo jostakin runosta, että se on kielirunoutta? Mitä (ihmettä?) sillä suomalaisessa kontekstissa tarkoitetaan? Millaisen käsiteverkoston osa se on, millaisia arvoja siihen liittyy?

Lib Lib Libanon ja muuta

Olen ollut jonkin aikaa kiinnostunut Libanonista - näin joskus viime vuonna dokumentin jostain menneen ajan kuuluisasta libanonilaisesta naislaulajasta, Baalbekin musiikkijuhlista ja Beirutin rantabulevardeista ja niinpä Libanonista tuli Viipurin tapainen ihmeellinen paikka, joka mahdollistaa "asioitten" kuvittelun. Menetetyn paratiisin idea kytkeytyy päälle? No, kuiteskin. Enpä nyt jaksa soimata itseäni nostalgiasta. Että olisi jotain muutakin uutisoitavaa kuin "sitä tavallista", tässä linkki sivuille Artworks, writings and references in Lebanon, josta löytyy esseitä, taideteoksia, otteita kirjoista, runoja, sellaisten kirjojen esittelyjä, joihin tekisi mieli tutustua.

Löysin myös nämä arabialaista kirjallisuutta julkaisevat lehtilinkit tässä selaillessani: Kaliforniasta käsin toimitettava Al Jadid Magazine ja britti Banibal, ja Jacketin haastattelussa lib-ranskalainen runoilija Vénus Khoury-Ghata.

Kesäparatiisiparantolamme Tahvolan juhannusyötä.

Siitä tietää, että on blogikirjoittamisessaan tien päässä, kun päällimmäisenä kirjoittamisen aiheena on mielessä metabloggausvalitus siitä, miten järjetöntä on pitää julkista päiväkirjaa, kun ei näe mitä mieltä on siinä, että tekee tyhjänpäiväisiä päivityksiä kykenemättömänä kirjoittamaan julkisesti vapaamuotoista tekstiä tärkeistä ajatuksista - jotka kirjataan ylös siihen paperiseen päiväkirjaan, jota kukaan muu ei (onneksi) voi lukea. Omalla nimellä kirjoittaminen ei tässä pulmassa auta. Pitäisi keksiä jokin toinen formaatti miten jatkaa nettikirjoittamista, vaikka miksi sitä nyt sitten edes pitäisi jatkaa, kun tämä ei minulle tunnu sopivan. Tänne kirjoittaminen ei ole minusta ollut enää pitkään aikaan kiinnostavaa. En jaksa lukea muittenkaan päiväkirjoitusta - ylipäänsä netissä lukemisessa keskittymiskykyni on todella kehno ja harvoin jaksan vähänkään pidempää tekstiä paria kappaletta pidemmälle, ja siitä tulee ärsyyntynyt olo, kuin joku härnäisi.

Tai niin. Kävin selailemassa vanhojen blogikuukausien merkintöjä. Joskus tämä on onnistunut paremmin, mutta viime kuukausina olen jostain syystä ollut tavallista umpimielisempi. Jos olisi mahdollista, pitäisi muuttaa ulkomaille muutamaksi kuukaudeksi, vaikka ihmemaa-amerikkaan, harjoittamaan itsestään puhumisen taitoa.

Leppoisaa juhannusta!

Nais-marttyyrin kehuskelua

Ghana voitti lauantaina. Jos Ghana voittaa koko kisat, niin meidän perhe voittaa rahaa: saatiin nimittäin lahjaksi kovettu vetolappu. Tämä viesti siis lopputulos siitä, että avopuolisen syntymäpäiväjuhlat oli meillä lauantaina, talo täynnä pelkkää mies-energiaa ja minä siinä sitten taiteilemassa ja taiten katsomassa muitten mukana illan ekaa matsia. Olen jo kolmena vuonna lahjonut puolisoni kestitsemällä miesporukan, joka puhuu koko illan urheilusta ja kuuntelee nuoruutensa hevimusiikkia = Rainbow:ta. Olen mitalini ansainnut:-) Täten on osuuteni yleisestä velvollisuudesta kirjoittaa jotain mömmöm-kisoista hoidettu - ellei Ghana...

Miten tietää - ja olla tietämättä?

Jouni Tossavainen kirjoittaa Uusistä äänistä ja runoantologioista täällä. Mistäpä minä kirjoittaisin. Voisin lyhykäisesti kertoa viikonlopun oivalluksen: jos haluaa kirjoittaa hyviä runoja, ei saa pyrkiä hyväksi kirjoittajaksi. Hyvin kirjoittaminen ei riitä; runoista jää puuttumaan "se jokin". Pitkään pyrin poispäin sattumanvaraisesta, sokeasta kirjoittamisesta, koska minua ärsytti se, että niin iso osa kirjoittamisen prosessista ei ollut hallinnassani. Halusin tietää, mitä teen, koska ajattelin, että se on taitoa. Mutta jos kirjoitan siitä lähtökohdasta, että tiedän, syntyvät runot kuolleina. Toisaalta, jotain tietämistä hyvään kirjoittamiseen täytyy sisältyä. Miten siis tietää ja olla tietämättä? Olenkin vasta nyt todella ymmärtänyt, miksi on kehitettävä koko ajan uusia kirjoittamisen metodeja, löydettävä kiertoteitä itsen ympäri ja ohi, huijattava oikea käsi katsomaan jonnekin muualle sillä aikaa kun vasen tekee jotain ihan muuta. Minun onkin mietittävä uudelleen, määriteltävä uudelleen, mentävä toisella tavalla sisään sanaan #taito# #tekhne#. Mitä on TAITO. Mitä osaa #taidokas# kirjoittaja? En ole ymmärtänyt todella miettiä tätä sanaa aiemmin, nyt tajuan miten keskeistä sen pohtiminen on.

Kuopion KirjaKantissa kajahtelee syyskuun alussa äänirunous - ja vieraat ovat makeat: Christian Bök! joka on varmasti tunnetuin palkitusta teoksestaan Eunoia. Mahtava juttu saada vieraaksi yksi kuuluisimmista ellei maan kuuluisin äänirunoilija!

Ihailijan käyttö ohjeet

Tuli&Savussakin esitellyn Cia Rinteen käsitteellisen runouden Zaroum-kokoelmaan voi nyt tutustua Nokturnossa. Tutustu myös näihin ohjeisiin, jotka tekevät näkyväksi kielessä lipuvan lipovan poeettisuuden:

1. Ei koskaa liite näppi, kynä, eli jokin toinen muistuttaa alusta loppuun junailija jahka ihailija on jatkuva.
2. Epäyhtenäinen ihailija jahka ehdottaa polveutua ainoa asema jotta toinen.
3. Epäyhtenäinen ihailija jahka eliminoiva kaarti ajaksi aivan.
4. Olla totta kai ihailija on sijaita jssak model after laakea ja kilpa-ajohevoset kalvo jahka käyttävä jotta kaihtaa kaataa.
5. Ajaa ei apu ihailija kotona akkuna. Sadella toukokuu aiheuttaa sähkö- arpapeli.
6. Lopettaa aeembly-lta ihailija aiemmin heilahdus model after ihailija.
7. Ajoa ei erota ihailija jatkuva vailla silmälläpitoa.

Manner aina uutinen

Turun Sanomissa on Taina Ratian juttu Eeva-Liisa Mannerista, Manner-seuran tapahtumasta Tampereella, ja Tuula Hökän toimittamista Mannerin kirjeistä!

Kotkan poikii kattomaan

Olen tänään illalla Kotkassa, ravintola Albertissa Kotkankadulla lukemassa runoja klo 19 alkavassa runoillassa. Minun lisäkseni tekstejään lukee Olli Sinivaara, vanha T&S konkari:-)

En ole koskaan ollut Kotkassa, siksipä on hauska mennä.

Ps. Tuli&Savua 1/2006 on muuten kohdannut painossa tapaturma, jota tässä selvitellään. Lehti ilmestyy silti vielä toukokuun aikana - toivottavasti jaksatte odottaa! Laitoin sisällysluettelon ja pääkirjoituksen jo Tuli&Savu Nettiin.

Krj j Rs

Selvittiin Kirjasta ja ruusustakin sitten Nihilin uuden, juuri tänään nimetyn Marketin Directorin huippusalaisen strategian avulla:-) josta ei sitten sen enempää voikaan kertoa. No joop. Tommin kustantama ja yhdistyksen julkaisema italialaisen nykyrunouden antologia 1960-2000, suururakka jonka Hannimari Heino on toimittanut ja isoksi osaksi myös kääntänyt, ilmestyi eilen ja tänään - ja näyttää sekä hyvältä että kiinnostavalta. Matleena Saarninkin kirjalle antama graafinen ilme on todella onnistunut, sellainen että tekee mieli lukea.

Hyvä Kumina

Olin eilen esiintymässä runoa ja musiikkia tarjoilevan Kuminan klubilla Tehdasteatterissa, Turussa, ja haluankin nyt kannustaa ihmisiä tutustumaan Kuminaan, kun se ensi vuoden toukokuussa taas näkee päivänvalon. Olin monesta asiasta ilahtunut: ensinnäkin tila oli rosoisen tunnelmallinen, viileä keidas helteen keskellä; tarjoilu pelasi - saatiin jätskiä ja kukkia; ja kaiken lisäksi esitykset olivat monipuolisia ja kiinnostavia kaikki. Kuulin ensimmäistä kertaa Helena Sinervon esiintyvän, ja hänhän lukee hyvin, runoja jotka myös soveltuvat hyvin luettaviksi.

Toinen vaikutuksen tehnyt ällistyttävän energinen ja vahva esitys nähtiin Puhti-duolta, jonka kansanmusiikin, tanssin ja draamapalojen yhdistelmästä ei oikein voi sanoa muuta kuin että se täytyy nähdä itse. Puhtin keikkakalenteri ja muutakin löytyy täältä. Lauantaina Kuminan lavalla olisi muuten ollut Annukka Peura, joka on kirjoittanut yhden suosikkirunokokelmistani, Erotuksen. Kuminan esittelysivuilla on maininta, että Peuralta olisi kolmas runokirja valmistumassa. Hienoa! Jään innolla odottamaan.

Ps. Tiistain Hesari kertoo, että Puhti-duo on tänään Eurooppa-päivänä nähtävissä Perinnearkku-iltamissa ravintola Kirjassa klo 19.

Prima vista

Oltiin kylässä Tarton ja Tallinnan keväässä. Ohessa muutama kuva: Tapiiri-kirjoittajaryhmän vetämästä runomuotokuvatyöpajasta ja suomalaisten runoilijoiden sekä Erakkond-kirjoittajaryhmän yhteisesiintymisestä.

Timo kirjoittamassa runomuotokuvaa Terhistä. 

Isäntämme Berk Vaher. Erakkond-ryhmästä esiintyivät ainakin Mathura, Kalju Kruusa, Aare Pilv ja Timo Maran - muitten esiintyjien nimet täytyy vielä tarkistaa...

Reetta lukemassa. 

Mina lukemassa. Muut suomalaiset esiintyjät olivat Marko Niemi, Reetta Niemelä, Ville Hytönen & Tero-Tero Klapp, Ville-Juhani Sutinen & Tero-Tero, Pauliina Haasjoki & toinen Tero, Timo Harju ja Linnunlaulupuu (Teemu Manninen, Hermanni Ylitepsa ja Uula Kontio).

Timo Maran, Aare Pilv ja Kalju Kruusa, kirjoittajaryhmä Erakkondista, kuuntelevat. 

Ja lopuksi vielä vähän istuttiin Wildessä ja oltiin iloisia.

Merta päin

Lähden huomenna muutamaksi päiväksi Tarttoon. En mene yksin, meitä on monta. Osallistumme Prima Vista -kirjallisuusfestivaaliin, me Nihil Interitin, Kapustarinnan ja Savukeitaan runoilijat. Matkatovereina blogistanista ovat ainakin Nurotus, Kesken kaiken, Olo ja muoto, Susi rajoilla, Kapteenin lokikirja ja Hindi filmi on my mind. Mukana myös Reetta Niemelä, Timo Harju ja Salla Pakkala sekä Terhin mukana tuleva auringonsäde Sohvi:-)

Paluuta arkeen

On uusi kevät ja elämä jatkuu alkamistaan. Tuli&Savun ykkösnumero 2006 on viittä vaille valmis, kävimme eilen Henriikan kanssa tiedustelureissulla Taikissa. Ihan täksi torstaiksi ei lehti valmistu painokuntoon kuten alunperin oli suunniteltu, mutta sovimme että maanantaina kannamme paketin Art-Printtiin. Perjantai ja lauantai oikoluentaan siis mars.

Kirjallisuusklubi Kohinakin kohinoi eilen illalla ja olin ilahtunut, että yleisöä riitti. Pelkäsin että pääsiäisen jälkeen ihmiset saattaisivat olla vielä kohmeessa.

Ja kerron vielä että Tanssiva karhu -raadissa saatiin eilen keskusteltua vuoden kirjat läpi ja päätettyä Karhu-finalistit, yhteensä 7 runokirjaa. Voittaja valitaan näitten keskuudesta: Kari Aronpuron Gathandu, Agneta Enckellin Innanför/utanför, Hannu Helinin Linnumpi nyt, Heli Laaksosen Sulavoi, Eino Santasen Merihevonen kääntää kylkeään, Johanna Venhon Yhtä juhlaa ja Inga-Britt Wiikin Ett ändligt antal gröna dagar.

Hemma bäst?

Tuolla keväässä oltiin ja eilen tultiin takaisin. Jotenkin täällä on, miten sen nyt sanoisi, harmaampaa. Kirjakauppojen runsautta ja kirjavalikoiman laajuutta myös ihmettelin, kadehdin. Kirjojen lisäksi tuliaisina tuotiin sammaleenvihreä pupu, joka ihmeellisesti muni pääsiäismunia heti, kun pääsi Suomeen.

Uutta ja uutta ja uutta Nokturnossa ja T&S Netissä

Nokturnossa on uusia juttuja - erityisesti pidän Jonimatti Joutsijärven piirtokirjoituksista.

Myös Tuli&Savu Net on taas piristymään päin, josta kiittää saa uutta päätoimittajaa Ville-Juhani Sutista. Uusista päivityksistä erityisesti Pauliina Haasjoen kertomus "Pitäjänkokous" runon synnystä antoi minulle eväitä lukea uusin silmin Haasjoen runoja.

Alice Teichert 

Charles Bernsteinin web login kautta tuli päädyttyä mm. tänne.

Nypoesin uudet sivut

Paal Bjalke Andersenin vetämä Nypoesi.net on uudistunut, käy kattomas.

Caisan kansainvälisen kirjallisuusillan kuvia

Kiamars Baghbanin sivuilta löytyy valokuvia Caisan kansainvälisen kirjallisuusillan 21.2 esiintyjistä.

Oikeus puhua ilman pelkoa - keskustelu jatkuu

Mitvit kirjoittaa kiitoksenansaitsevasti siitä, mistä tässä on ollut viime päivinä puhe.

Hämmentynyt, pettynyt ja vihainen

Kaltiossa julkaistu sarjakuva löytyy nyt täältä. Kuten on tiedossa, Kaltion päätoimittaja Jussi Vilkuna on päätetty vapauttaa toimestaan (seuraa keskustelua esim. Parnasson sivuilla. Hesarin uutisointia on täällä). Voi herramunjee. En voi pettymykseltäni löytää sanoja. Ville Rannan sarjakuva on asiallinen, huumorin avulla sananvapaus-uskonnonkunnioittaminen -akselia älykkäästi pohtiva teos. Miten tämä voidaan käsittää vaaralliseksi ja jotakuta loukkaavaksi? Millä ajattelukapasiteetilla ovat varustettuja ne ihmiset, jotka päätoimittajan erottamiseen ovat päätyneet? Eivätkö he ymmärrä, että meidän pitää suojella sitä arvoa, ettei tarvitse pelätä suunsa avaamista. Mikä maa, mikä planeetta?

Kaltiota täytyy tukea

Hesari tiedottaa tänään, että Kaltio on joutunut hankaluuksiin julkaistuaan Ville Rannan piirtämän sarjakuvan, jossa naamarilla verhottu profeetta Muhammed (kuten Arne Anka aikoinaan Disneyn ahdistellessa yhdennäköisyydestä!:-)) keskustelee sarjakuvapiirtäjän kanssa.
Kaltion hallituksen puheenjohtaja Harri Kynnös on sanonut Hesarin mukaan näinikään:
"Ehkä olisi ollut viisaampaa, ettei niitä kuvia olisi siellä ollut, eihän yhteiskuntarauhaa ole koskaan hyvä värisyttää. Itselleni uskonto on aina ollut pyhä asia, eikä ole hyvä lähteä ihmisiä loukkaamaan." Tämän lisäksi Kynnös aikoo "keskustella asiasta [sarjakuvan julkaisemisesta] vakavasti päätoimittaja Vilkunan kanssa".

Minusta olisi ollut viisaampaa, jos Kynnös ei olisi päästänyt suustaan yllä olevia lauseita ja paljastanut täten, että pelkää, ja ettei ymmärrä eroa jostain asiasta keskustelemisen ja analysoimisen ja "yhteiskuntarauhan värisyttämisen" ja "loukkaamisen" välillä. Kaltion sarjakuvahan on täysin asiallinen ja tuo esiin eri näkökulmia, keskustelee ja on oivaltava! Hyvä puheenvuoro siis, joka kiteyttää varmasti monen ajatuskulkuja asiasta. Eikä pyri loukkaamaan ketään. Kärkevin ja hauskin! kritiikki, joka sarjakuvasta löytyy, on kohdistettu Suomen päättäjiin, jotka viime viikkoina kiirehtivät pyytämään anteeksi mm. joittenkin pienen piirin kerholaisten nettisivujen puolesta. Olisi niin eri asia, jos kyseessä olisi joku tökerö suttaus, jossa tietoisesti haluttaisiin vetää mahan ja riman alle. Mutta kun ei ole. Ei piirros sinänsä voi olla loukkaava, ellei sillä pyritä loukkaamaan. Ja jumalien tai Jumalan piirtämisestä ylipäänsä, miten mikään mitä ihminen itsestään projisoiden raapustaa paperille voisi millään tavoin loukata Jumalaa, joka on monen uskonnon mukaan käsityskykymme tavoittamattomissa?

Sanomattakin on selvää, että Sammon ja Tapiolan reaktiot ovat käsittämättömiä - eivät halua enää ilmoittaa Kaltiossa. Eikö ihmisillä ole lukutaitoa?

Ehkä tärkeintä tässä keskustelussa olisi huomata, että kaiken keskiössä on tunne nimeltä pelko, jonka Rannan sarjakuva hyvin nostaa esiin. Saanko sanoa, mitä ajattelen, ilman että minun täytyy pelätä että joku tulee ja kommenttilaatikossani haukkuu minut pystyyn? Saanko sanoa, mitä ajattelen, vai erotetaanko minut toimestani? Saanko sanoa, mitä ajattelen, vai heittääkö joku kiven ikkunani läpi? Koputtaako joku oveni takana hetken kuluttua? Olen tottunut siihen, ettei tarvitse pelätä, vaan saa sanoa, mutta nyt on pelko tullut mieleeni, eikä se ole hyvä asia. Pidän häpeällisenä kaikkia niitä tahoja, jotka eivät tue Kaltiota ja oikeutta keskustella vaikeistakin asioista ilman pelkoa.

Onnitteluja

Ensinnäkin, onnittelut eräälle runoilija Leevi Lehdolle syntymäpäivänään!

Ja sitten lähden valmistautumaan kohti toimituksen kokoustamista. On työn alla tämän vuoden ensimmäinen julkaisu. Uutinen on myös se, että toiseksi päätoimittajaksi on julkaisijayhdistyksen vuosikokouksessa valittu runoilija Teemu Manninen. Teemuakin saa onnitella! On paikallaan myös mainita, että erityisesti Teemun ja Juhanan ansioksi laskettakoon viimeksi ilmestyneen 04/05 pullan sisuksen suunnittelu. Ja jos sitä pullaa haluaa omaksi mussuteltavaksi, kannattaa silleen olla asialla lähiaikoina. Numeroa on jäljellä enää muutamia kymmeniä kappaleita.

Ja kolmanneksi: yhdistyksemme Nihil Interitin hallitus on uudistunut, ja uudeksi puheenjohtajaksemme olemme saaneet runoilija Vilja-Tuulia Huotarisen. Muut jäsenet ovat Leevi Lehto, Teemu Manninen, Marko Niemi, Ville-Juhani Sutinen sekä allekirjoittanut.

Uutisia

Göteborgs Postenista luen runoilija Gennadi Aigin kuolemasta pari päivää sitten tiistaina. En ole edes lukenut hänen runojaan, mutta nythän onkin sitten kaksinkertaisesti syytä!

Iltaohjelmaa ensi viikolla

Kansainvälinen kirjallisuusilta ti 21.2 kulttuurikeskus Caisassa

Ti 21.2. klo 17-20 Kulttuurikeskus Caisassa vietetään kansainvälistä äidinkielenpäivää kansainvälisen kirjallisuusillan merkeissä. Ohjelmassa on runojen ja tekstien lukemista eri kielillä sekä keskustelua kansainvälisestä kirjallisuudesta internetissä. Vapaa pääsy. Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14. Järjestäjät: Caisa, Elävien runoilijoiden seura, Runoyhdistys Nihil Interit ry ja Kulttuuritarha. http://www.kulttuuri.hel.fi/caisa/

Treelle

Tänään alkaa Tampereen keikka. Illalla MotMotin julkistajaiset Laternassa, huomenna Henki ja elämä -kirjallisuustapahtuma ja siellä yhdistyksen eli lehden julkaisija Nihil Interitin vuosikokous klo 13 ravintola Bella Roman kabinetissa. Yhdistyksen jäsenet tervetuloa!

Pulla on muuten postitettu tilaajille eilen, ja pitäisi olla perillä maanantaina.

Kommentointia

Karri kommentoi Muistikirjassaan lauantaisessa Aamulehdessä ollutta minun, Ville-Juhani Sutisen ja Juha Siron haastattelu-keskustelua runoudesta. En muista millaisessa kontekstissa tuo Siron repliikki blogeista oli, luulisin että se oli enemmän sivulauseessa sanottua. Yleisesti voin huomauttaa, että sanomalehtipaperille on tietenkin painettu erimuotoinen ja -oloinen teksti kuin mitä meidän kolmen hyvin antoisa, monipolvinen ja vivahteikas runouskeskustelumme oli. Kiitos siitä vielä kerran Ville-Juhanille ja Juhalle! Ja myös kokoonkutsuja, toimittaja Johanna Vehkoolle, joka on mielestäni tehnyt hyvää työtä niissä raameissa, mitkä sanomalehtityyli asettaa. Meidän parin tunnin keskustelupläjäyksemme litterointi on ollut varmasti sanotaanko työlästä, kuten myös sopivien katkelmien valinta ja yhteensovittaminen.

Pound sanoi aikoinaan että "poetry is news that stays news", mutta onko runoudesta, ja tarkoitan nimenomaan runoudesta enkä kilpajuoksuista, mahdollista keskustella uutisten kielellä? Mitä runoudessa tapahtuu, mikä on runoudessa uutinen? Kustantamon vaihto tai uuden kokoelman julkaiseminen eivät runouden uutisia ole - keksittekö te, mikä voisi olla uutinen, josta runous itsekin yllättyisi?

Muista lukea nämä.
Radikala typer i poesi. Typograafisen ilmaisun uudesta aallosta. Dagens Nyheter.
Arvostelu Martin Högströmin Transfuturasta. Myös DN:ssä.
(Via Paal Bjelke Anderssen)

Pulla!

Leegio
Tuli & Savu 4/2005

3 Sisällysluettelo
4 Numeron kirjoittajat & toimitusinfo
5 Pääkirjoitus

6-7 W. H. Auden: Kaksi runoa
8-9 Henriikka Tavi: Kaksi runoa
10-11 Gunnar Björling: Universalismi
12-13 Rabbe Enckell: Puhtaasta runoudesta
14-15 Noora Koi: Kaksi runoa
16-17 Kent Johnson: Kaksi runoa
18 Leonel Rugama: Maa on kuun kiertolainen
19-23 Jacques Jouet: Pakosta ja ilman
24-27 Jacques Jouet: Metrorunoja

28-29 Juhana Vähänen: Pauliina Haasjoki: Epäilyttävät puut
30-31 Antti Salminen: Juuli Niemi: Pitkästä ilosta
32-33 Tuulia Toivanen: Risto Oikarinen: Puupuhaltaja
34-35 Keskiaukeama: Michael McClure: 99 teesiä
36-39 Mikko Jakonen: Panu Tuomi: Vaaleanpunainen ilmestyskirja

40-41 Ville Luoma-aho: Kaksi runoa
42-46 Kipunoita: Mark Wallace: Kohti muodon vapaata moninaisuutta
47 Oma runo tähän
48 Jonimatti Joutsijärvi: Runo
50-54 Pinnan alla kytee – julkaisemattomien runoilijoiden haastattelu. Jonimatti Joutsijärvi, Noora Koi, Ville Luoma-aho, Henriikka Tavi, Olli-Pekka Tennilä, Miia Toivio.
55 Olli-Pekka Tennilä: Runo
56-57 Paavo Heinonen: Hajateesejä
58-59 Ara Shirinyan: Asti kylmä sopa – suomettanut Touko Sauhu
60-64 Lehtikatsaus: Jukka Mallinen: Venäläiset kirjallisuus- ja runouslehdet

Tällaista sitkoa taikinaa ollaan siis väännetty ja veivattu viimeisten parin kolmen kuukauden ajan ja tänään vihdoinkin se on aamulla pistetty uuniin. Huokaan, vedän jauhoisella kämmenelläni otsan poikki ja rypistän toisella kädellä läikikästä esiliinaa, keinautan lannetta ja nojaudun toisen jalan varaan. Istahtamiselle ei ole aikaa, joten tyydyn nojaamaan taaksepäin leivontatasoa vasten ja tuijottamaan hetken aikaa tiskikaapin vetimien ympärillä olevia sikinsokinsormenjälkiä.

On selvää, että ilmaisua täytyy rajoittaa joillain keinoilla, muuten suusta tulee ulos pelkkää ulinaa. Suuhun täytyy laittaa esimerkiksi piparimuotti.

O h e r e

Olen hereillä. Olin hierojalla jonka nimi on Faust. Linkitän. Teemu julkaisee Poetiikkapakissaan hyviä keskustelunavauksia ja jatkopuheenvuoroja. Erityisesti tuo Nuoren Voiman "Kuva"-keskustelua jatkava posti saa järjestelemään johtoja uudelleen päässä. Menkää lukemaan se! Hop!

Päivän kysymys: Miten on mahdollista, että erittäin hyvillä unilahjoilla siunattu voi kärsiä unettomuudesta?

Taas sydämen tykytystä ja unettomuutta. Harmillista, tai inhottavaa. Ei tunnu niin sanotusti kivalta, ei tuntunut eilen yöllä kun kuuntelin lehden kolahtamista eteisen lattialle eikä tunnu tänäänkään, pieni väsymystärinä. Toki jotain hyvääkin, olin eilen pitkällä kävelyllä ja löysin itseni Hakaniemen torilta syömästä lättyjä mansikkahillolla. Ehkä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kävely tuntui mielekkäältä. Ehkä siihen vaikutti se, että juuri sain luetuksi Markku Pääskysen Tämän maailman tärkeimmät asiat.

Houm sviit houm - apdeitid

Kotona jälleen ja työkyvyttömänä. Tähän mennessä päivää tapahtunut vain heilumista amazon.comissa ja yritystä ostaa levyjä kunnes sittenkin tullut tulokseen "ettei siinä niin paljon säästä" ja perääntynyt hankkeesta. Kaiken lisäksi silmälasini menivät rikki niitä puhdistettaessa. Se vie aina jonkin sortin paniikkiin (vaikka laseja voi kyllä käyttää).

Apdeit: jotain sain sittenkin tänäänkin tehtyäkin. Ja lehdentekoonkin pääsemme tällä viikolla käsiksi. Viime vuoden viimeinen numero on siis erinäisistä syistä myöhässä ja ilmestyy n. kuukauden päästä. Äläkää oloko ihimiset meille kiukkuusia. Amatöörejä ollaan, tai ainakin minä, olen.

Myöhästynyt kirkollinen ajatus, niitä joita jouluna tavataan nostaa esiin

Ilmajoen kirkon pylväiden välisissä parruissa - miksi niitä kutsutaankaan - on kirjoitettu YLÖS seuraavat lauseet, yksi kullekin ilmansuunnalle:

Katso, Jumalan karitsa

Meillä on lunastus

Tulkaa, kaikki on valmiina

Rauhani annan teille


Uskonnon lauseita on turha hylätä vain siksi, että ne ovat uskonnollisia, jos ne, kuten nämä, ovat hyvin muotoiltuja, yksinkertaisia mutta kontekstinsa takia painavia lauseita, joita sopii laittaa suuhun. Eilen yöllä minusta välillä tuntui, niin kuin suussani olisi ollut avaruus, linnunrata pingotettuna poskiontelosta poskionteloon; toisena hetkenä tuntui siltä kuin joku olisi painanut suuni ja kasvoni jääkuoren pintaan pinnan alta. Puhuminen tuntuu parhaimmillaan kummalliselta.

Pitäisi viettää joulua, mutta ei hotsita. En haluaisi mennä kotiin, haluaisin jäädä kotiin. Olisi mieluummin pääsiäinen, siinä juhlassa on enemmän merkityksellisyyttä. Joulusta on mieli yhtäkkiä mennyt. Että *Hyvää Joulua* nyt sitten. Lähdemme tänään ajamaan Pohjanmaalle.

Pietariin

Huomenna torstaina tervehdinkin teitä kädenvilkutuksella Pietarista! Runollinen seurueemme tekee maihinnousun itänaapuriin. Takaisin lauantaina. Tsekkaa meitin suomalaisten runoilijoiden runoja venäjäksi täällä, Sergei Zavjalovin käännöksinä Jukka Mallisen raakakäännöksistä.

Tiistaisia linkkauksia

Linkkaan Oliko hyvä kirja -blogiin, jossa julkaistaan Jykylän yliopiston kirjallisuuden ja kirjoittamisen maisteriohjelman opiskelijoiden ja kirjallisuuskritiikkikurssilaisten kritiikkejä syksyn kotimaisista. Opiskelijoita ovat kriitikonpolulle olleet ohjaamassa Outi Oja ja Risto Niemi-Pynttäri.

Kannattaa käydä tutustumassa TekstiKonstissa vierailleen runoilija Johannes Heldénin sivustoon täällä - siellä on mahdollista mm. katsoa elokuva, joka nähtiin myös Dubrovnikissa.

Leevi tiesi kertoa, että sekä Johanneksen (Det underjordiska systemet) että Martin Högströmin (Transfutura) kirjanjulkkaribileet on nyt perjantaina Tukholmassa Kolsyrefabrikenillä.

Punaista

Avasin silmäni ja näin punaisen mökin. Olin punahilkka ja isoäiti ja susi, ja näin punaista. Metsästäjän punainen kirveenvarsi pilkisteli punaisten kuusten takaa. Kuusten oksilla punaiset omenat, Hannun ja Kertun syötävänpunaiset posket, punainen aurinko joka sihahti punaiseen lampeen punaisen metsän uumenissa. Oli punainen hetki. Susien punaiset suupielet ulvoivat punaista ja punaisen mökin punainen kylki hehkui kuin metsän kiivas sydän, ja kaikki polut kohti punaisen ydintä olivat sydänverellä kirjoitetut, ja sykkivät.

(opiskelutoveri Jussin antama kirjoitusharjoitus 27.11. Kaikki aloittivat ensimmäisellä lauseella.)

Lokerikosta lakeudelle

Minulla on pienestä pitäen ollut kirjoituspöytänä sellainen avattava lokerikko, miksi niitä nyt oikeasti sanotaankaan, tiedätte varmaan mitä tarkoitan. Päätin tänään siirtyä aavan pöytälevyn käyttäjäksi, niin sanotun lakeuden reunaan. Kyllä heti saa paremmin hengitettyä! Pidän tuota lapsuuden kapistusta, vanhaa kaveria, toki tuossa vieressä. Sen sisuksiin voi niin hyvin piiloutua, jos tarve vaatii. Ja myös saada pois silmistä, antaa asioiden kerääntyä ja mössöytyä, mikä voi joskus olla tarpeen: mutta nyt minua ei sellainen huvita.